Kun­nat ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eet ovat täl­lä het­kel­lä haas­ta­vas­sa ta­lous­ti­lan­tees­sa. Tä­män seu­rauk­se­na teh­dään mo­nia leik­kauk­sia kun­tien ja hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den pal­ve­lui­hin. Kun­tien ja hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den pää­tök­sen­te­os­sa on kui­ten­kin vält­tä­mä­tön­tä muis­taa, et­tä hy­vin­voin­nin pe­rus­ta ra­ken­tuu lap­suu­des­sa ja nuo­ruu­des­sa. Lap­suus- ja nuo­ruu­si­än olo­suh­teet vai­kut­ta­vat olen­nai­sel­la ta­val­la myös myö­hem­pään ter­vey­teen ja hy­vin­voin­tiin. On­gel­mien en­nal­ta­eh­käi­sy on huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­paa kuin nii­den kor­jaa­mi­nen. Esi­mer­kik­si mie­len­ter­vey­son­gel­mien hoi­to ai­kui­suu­des­sa mak­saa pal­jon enem­män kuin var­hai­sen tuen tar­jo­a­mi­nen lap­suu­des­sa ja nuo­ruu­des­sa.

Ant­ti Lindt­man haas­tat­te­lus­saan il­ta­päi­vä­leh­des­sä oli sitä miel­tä, et­tä hal­li­tus sai­si kaa­tua puo­li­vä­li­rii­heen men­nes­sä. Niin se voi­si kaa­tu­a­kin, kos­ka Suo­men ti­lan­ne al­kaa mel­ko synk­kä työt­tö­myy­den ol­les­sa jo yh­dek­sän pro­sent­tia, ei­kä el­vy­tyk­ses­tä ole tie­to­a­kaan.

Kou­vo­lan stra­te­gi­as­sa pai­no­te­taan las­ten ja nuor­ten hy­vin­voin­tia ja hei­dän tu­le­vai­suu­ten­sa tur­vaa­mis­ta. On kui­ten­kin ai­heel­lis­ta ky­syä, ovat­ko var­hais­kas­va­tuk­sen ja pe­ru­so­pe­tuk­sen leik­kauk­set lin­jas­sa näi­den ta­voit­tei­den kans­sa. Vii­me ke­vääs­tä al­ka­en on vä­hen­net­ty yli 30 kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jaa, ja sääs­töt jat­ku­vat. Sa­mal­la las­ten tuen tar­ve kas­vaa vuo­si vuo­del­ta.

En tie­dä, ke­nel­tä pyy­tää an­teek­si, kun pe­ril­lis­ten kans­sa on tul­lut pe­lat­tua Mus­taa Pek­kaa. Omas­sa lap­suu­des­sa­ni jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten pe­la­sim­me Af­ri­kan Täh­teä, ku­ten sa­dat tu­han­net suo­ma­lais­lap­set vuo­sien saa­tos­sa. Voit­ta­jal­le eh­kä an­net­tiin lak­rit­si­piip­pu. Ny­ky­ään pii­pun pe­säs­tä on pois­tet­tu pu­nai­set non­pa­rel­lit, et­tei lap­set in­nos­tu pii­pun­polt­toon. Täys­mus­ta pa­la­ma­ton piip­pu ei uh­kaa ke­tään.

Työl­li­syy­den­hoi­to on siir­ty­nyt uu­den vuo­den käyn­nis­tyt­tyä kun­tien ho­tei­siin. Uu­dis­tuk­sel­la py­ri­tään te­hos­ta­maan työl­li­syy­den hoi­toa työt­tö­män nä­kö­kul­mas­ta. Ai­em­min työt­tö­män pal­ve­lut oli­vat ha­jau­tu­neet val­ti­o­joh­toi­sen TE-kes­kuk­sen ja kun­tien vä­lil­le. Haas­te tu­lee ole­maan, kuin­ka uu­det syn­ty­vät ra­ja­pin­nat se­lä­te­tään. Var­sin­kin pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den hoi­ta­mi­ses­sa sote-pal­ve­lui­den mer­ki­tys ko­ros­tuu. Yh­teis­työ hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den kans­sa on ol­ta­va sau­ma­ton­ta.

Van­ha mies sei­soo pan­kin sul­je­tun oven ta­ka­na kak­si pa­pe­ria kä­sis­sään. Juu­ri tä­nään, juu­ri näi­den tun­tien ai­ka­na pan­kin piti ol­la au­ki. Si­säl­tä nä­ky­vät va­lot ja kuu­luu ih­mis­ten ää­niä, mut­ta ovi py­syy sul­jet­tu­na.

TE-pal­ve­lu­jen siir­ron kun­nal­le toi­vo­taan edis­tä­vän no­pe­am­paa työl­lis­ty­mis­tä ja pa­ran­ta­van pal­ve­lu­jen tuot­ta­vuut­ta, saa­ta­vuut­ta ja vai­kut­ta­vuut­ta. Ete­lä-Ky­men­laak­son kun­tien kans­sa Kot­ka on teh­nyt so­pi­muk­sen työ­voi­ma­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä vas­tuu­kun­ta­mal­lil­la, jos­sa se toi­mii vas­tuu­kun­ta­na. Ta­lou­den­hoi­to on osa vas­tuu­kun­nan teh­tä­viä. Ra­hoi­tus tu­lee ole­maan jopa 3 mil­joo­naa eu­roa pie­nem­pi kuin val­ti­on käyt­tä­mä, mut­ta täl­lä toi­mi­taan.

Uu­si vuo­si 2025 tuo tul­les­saan li­sää hei­ken­nyk­siä jo en­nes­tään heik­koon ku­lut­ta­jien ra­han­käyt­tö-ai­kei­siin. Lää­ke­ku­lut nou­si­vat vuo­den­vaih­tees­sa. Lääk­kei­den ar­von­li­sä­ve­ro nou­see vuo­den vaih­tu­es­sa 14 pro­sent­tiin. Ei­kä siin­nä vie­lä kaik­ki, myös lää­ke­kor­vauk­sien al­ku-oma­vas­tuu ko­ho­aa.

Kot­kan Ruu­su on nous­sut mit­taan­sa suu­rem­paan kes­kus­te­luun. Ko­ko­nai­suus vi­nou­tuu ja hä­mär­tyy. Ruu­su­han ei edus­ta var­si­nais­ta sa­ta­maa. Ruu­su liit­tyy myö­hem­min ro­man­ti­soi­tui­hin sa­ta­man oheis­pal­ve­lui­hin. Sitä edus­ti­vat myös rum­pa­li­ai­ka­ni Wan­han Iloi­sen Fen­ni­an lai­va­ty­töt, jot­ka ei­vät kyl­lä pi­li­pa­li­kou­lu­po­jas­ta ko­vin kiin­nos­tu­nei­ta ol­leet. Tuol­loin Kot­ka sa­ta­mi­neen oli ai­dos­ti kan­sain­vä­li­nen me­ri­kau­pun­ki. Pik­ku­serk­ku­ni Lal­li Par­ti­nen tuli Lap­peen­ran­nas­ta Kot­kaan näh­däk­seen iso­ja lai­vo­ja ja nee­ke­rin, ku­ten tuol­loin sa­not­tiin.

Ei lois­ta ilon ja toi­von va­lo­na nyt Bet­le­he­min täh­ti, jon­ka joh­dat­ta­ma­na pai­me­net ai­koi­naan Jee­sus­lap­sen luo läh­ti.

Mie­li­pi­de: Hy­vin­voin­ti­a­lu­een ja muis­tiyh­dis­tys­ten yh­teis­työ var­mis­taa muis­ti­sai­raan tuen ja pal­ve­lut

Wan­han hol­vis­ton jou­lu sun­nun­tai­na 15.12. puo­len päi­vän ai­koi­hin. Sinä van­hem­pi nai­nen, joka an­noit si­nun Zon­ta-ar­pa­jais­voit­to­pa­ke­tit mei­dän kol­mel­le lap­sel­le. Sinä to­del­la ilah­du­tit mei­dät, kii­tos! Sy­dä­me­si on täyt­tä kul­taa.

Suu­ri on­gel­ma on nous­sut sii­tä, mi­ten jou­lu­juh­laa saa kou­luis­sa viet­tää. Vah­vas­ti kris­til­li­sen pe­rin­teen omaa­vas­sa maas­sa opet­ta­jat on vel­voi­tet­tu val­vo­maan, et­tei mi­tään kris­til­li­seen ilo­sa­no­maan viit­taa­vaa saa ol­la esil­lä. ”Jou­lu­puu on ra­ken­net­tu” jää kah­teen ja­kee­seen, kun kol­man­nes­sa sa­no­taan: ”Kii­tos sul­le Jee­suk­sem­me, kal­lis Va­pah­ta­jam­me, kun sä tu­lit vie­raak­sem­me, pa­ras jou­lu­lah­jam­me.”

”Tämä on vää­rin!”. Näin lau­sui pu­heen­joh­ta­jam­me Ant­ti Kaik­ko­nen puo­lu­e­hal­li­tuk­sen ko­kouk­ses­sa pu­hut­ta­es­sa hal­li­tuk­sen sai­raa­la­verk­ko­suun­ni­tel­mas­ta. On vää­rin, et­tä suo­ma­lai­set ym­pä­ri maan jä­te­tään tär­kei­den pal­ve­lui­den ulot­tu­mat­to­miin, kun yh­tä ai­kaa yk­si­tyi­set pal­ve­lun­tuot­ta­jat ke­rää­vät ru­si­nat pul­las­ta. Ja tämä 25 mil­joo­nan eu­ron ole­te­tun sääs­tön vuok­si. Hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ke­hit­tä­mi­nen oli pe­rin­tö, jota tä­män hal­li­tuk­sen piti jat­kaa, mut­ta se ei käy­nyt. On pää­tet­ty ro­mut­taa jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to.

Vii­mei­sim­mäs­sä mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­ses­saan (PK & Ank­ku­ri 4.12.) ”Kou­lu-Jee­sus ja ki­pu­ra­hat” va­paa-ajat­te­li­jak­si ja hu­ma­nis­tik­si it­sen­sä iden­ti­fi­oi­nut Han­nu Ek­lund esit­tää jo ties kuin­ka mo­nen­nen ker­ran iä­ni­kui­sia vaa­ti­muk­si­aan las­ten kas­va­tuk­sen täy­del­li­ses­tä us­kon­not­to­muu­des­ta. Ek­lund tun­tuu ole­van mm. sitä miel­tä, et­tä on ri­kol­lis­ta toi­min­taa kas­taa lap­si kris­til­li­sen kir­kon jä­se­nek­si ja et­tä näin toi­mi­vat van­hem­mat tu­li­si saat­taa oi­keu­del­li­seen edes­vas­tuu­seen täs­tä te­os­taan.

Maa­ta­lous on yk­si suu­rim­mis­ta il­mas­to­pääs­tö­jen ai­heut­ta­jis­ta YK:n elin­tar­vi­ke- ja maa­ta­lous­jär­jes­tö FAO:n mu­kaan. Suo­mes­sa ruo­an­tuo­tan­to ai­heut­taa 1/4 kai­kis­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä: suu­ri osa pääs­töis­tä joh­tuu li­han ja mai­don tuo­tan­nos­ta. Il­mas­tok­rii­sin hil­lit­se­mi­seen tar­vi­taan kes­tä­väm­pää ruo­ka­kult­tuu­ria. Kot­kas­sa­kin on kä­si­tel­ty aloi­tet­ta eläin­pe­räis­ten tuot­tei­den ku­lu­tuk­sen puo­lit­ta­mi­sek­si jul­ki­sis­sa ruo­ka­han­kin­nois­sa 2030 men­nes­sä.

Jul­ki­set in­ves­toin­nit saa Kou­vo­las­sa mak­saa mitä vaan ja kou­lu­lai­sil­le tu­lee tu­put­taa kas­vis­ruo­kaa. Näin voi­daan tii­vis­tää val­tuus­ton vuo­den vii­mei­nen ko­kous.

Saa­ma­ni vas­taus edus­kun­nan oi­keu­sa­si­a­mie­hel­le 10.8.2023 te­ke­mää­ni kan­te­luun hu­le­ve­den hal­lin­nas­ta ja sii­tä pe­rit­tä­vis­tä mak­suis­ta ja tak­sois­ta on var­sin mo­ni­ta­hoi­nen. Maan­käyt­tö- ja ra­ken­nus­lain mu­kaan kun­ta vas­taa hu­le­ve­den hal­lin­nas­ta. Ky­sei­sen lain tul­kin­taa Kun­ta­liit­to poh­ti kol­me kuu­kaut­ta, en­nen kuin an­toi asi­as­ta lau­sun­non kun­nil­le, mi­ten kun­tien on muu­tet­ta­va toi­min­to­jaan lain edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la.

Kou­vo­la on maan­tie­teel­li­ses­ti laa­ja alue, ja kun hal­li­tuk­sen so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­hin koh­dis­ta­mat leik­kauk­set sekä lak­kaut­ta­vat et­tä siir­tä­vät pal­ve­lui­ta, ko­ros­tuu toi­mi­van jul­ki­sen lii­ken­teen mer­ki­tys en­ti­ses­tään. Pal­ve­lun tar­ve ei ka­toa lak­kaut­ta­mi­sen tai siir­tä­mi­sen seu­rauk­se­na, vaan se te­kee ih­mis­ten pää­syn hoi­don pii­riin en­tis­tä vai­ke­am­mak­si, luo­den li­sää on­gel­mia sin­ne, min­ne leik­kaus­ten vai­ku­tuk­set jo muu­toin­kin ka­sau­tu­vat.

Suo­mes­sa lu­vi­te­taan mit­ta­via vih­re­än siir­ty­män hank­kei­ta ku­ten ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­tai­ta ja kai­vok­sia, joi­den jä­te­ve­si­pääs­töt uh­kaa­vat pi­la­ta ran­nik­ko­ve­det, jär­vem­me ja jo­kem­me. Tämä on mah­dol­lis­ta, kos­ka lain­sää­dän­nös­sä ei ole raja-ar­vo­ja jä­te­ve­sis­sä suu­ri­na mää­ri­nä ja pi­toi­suuk­si­na esiin­ty­vil­le hait­ta-ai­neil­le ku­ten sul­faa­til­le, ksan­taa­teil­le ja alu­mii­nil­le.