Suo­mes­sa on 150 eri­ko­kois­ta jo­kea, jois­sa esiin­tyy jo­ki­hel­mi­sim­pu­koi­ta eli raak­ku­ja. Yk­si tär­keim­mis­tä nii­den olin­pai­kois­ta on Suo­mus­sal­men Huk­ka­jo­ki. Met­sä­ko­neen oma­val­tai­nen joen yli­tys sot­kui­neen ai­heut­ti raak­ku­jen jouk­ko­kuo­le­man. Teko on saa­nut jul­ki­sen tuo­mi­on­sa ja sen an­sait­see. Met­säyh­tiö kan­taa vas­tuun­sa. Me­di­a­nä­ky­vyys on ol­lut suur­ta.

Vih­re­än siir­ty­män ta­voi­te on pääs­töt­tö­mään ja luon­toa sääs­tä­vään te­ol­li­suu­tee­en siir­ty­mi­nen, mut­ta Ha­mi­nan ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­taan ta­voit­tee­na on, et­tä yli 99 pro­sent­tia tuo­tan­non jät­teis­tä si­joi­te­te­taan Suo­men­lah­teen. Cur­so­rin toi­mi­tus­joh­ta­ja Da­vid Lindst­röm kir­joit­taa, kuin­ka Ha­mi­nan ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­das­han­ke edus­taa kor­keim­pia stan­dar­de­ja (PK & Ank­ku­ri 11.9).

Muis­ti­viik­koa vie­te­tään 16.–22. syys­kuu­ta. Tänä vuon­na tee­ma­na on ”Kul­jem­me muis­ti­sai­raan mat­kas­sa”. Tee­maan liit­ty­en jär­jes­te­tään Kou­vo­las­sa per­jan­tai­na 27. syys­kuu­ta. Muis­ti­se­mi­naa­ri, jos­sa on hy­viä lu­en­noit­si­joi­ta.

Ky­men­laak­son tuo­reen mai­ne­tut­ki­muk­sen mu­kaan ky­men­laak­so­lai­set viih­ty­vät kyl­lä maa­kun­nas­saan, mut­ta hei­dän oma kä­si­tyk­sen­sä Ky­men­laak­son saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta on vie­lä hei­kom­pi kuin to­del­li­suus. Kun tut­ki­muk­ses­sa ky­syt­tiin Ky­men­laak­son saa­vu­tet­ta­vuut­ta maa­kun­nan ul­ko­puo­li­sil­ta vas­taa­jil­ta, kä­si­tys saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta jou­tui vie­lä­kin syn­kem­pään va­loon.

Me kaik­ki tie­däm­me, et­tä kiu­saa­mi­nen jät­tää jäl­keen­sä sy­vät ja nä­ky­mät­tö­mät haa­vat, jot­ka voi­vat vai­kut­taa kiu­sa­tun elä­mään pit­kän ai­kaa. Kiu­saa­mi­nen ja vä­ki­val­ta voi­vat ol­la hen­kis­tä, fyy­sis­tä tai mo­lem­pia ja sitä voi ta­pah­tua mo­nis­sa pai­kois­sa ja mo­nel­la ta­paa, esi­mer­kik­si päi­vä­ko­dis­sa, kou­lus­sa, va­paa-ajal­la tai so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa. Kiu­saa­mi­nen kos­ket­taa koko ryh­mää; osa on kiu­saa­jia, osa kiu­sat­tu­ja, osa kan­nus­ta­jia, osa puo­lus­ta­jia, osa hil­jai­sia hy­väk­sy­jiä.

Kou­vo­la­lais­ten las­ten ja nuor­ten van­hem­pien huo­li las­ten kou­lu­mat­ko­jen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta on to­del­la re­le­vant­ti.

Kuu­saa­lai­se­na har­mit­taa, et­tä lois­ta­vat puit­teet Kuu­san­kos­ki­ta­lol­la jää­vät erit­täin vä­häl­le käy­töl­le tu­le­vai­suu­des­sa.1985 val­mis­tu­nut talo ei voi­nut tie­tää, et­tä mei­naa jää­dä tar­peet­to­mak­si kun ai­ka­naan kun­nat yh­dis­tyi­vät. Ku­kaan kun­ta­päät­tä­jä ei myös­kään osan­nut en­nus­taa, et­tä Suo­mi-ni­mi­ses­tä maas­ta ”lop­pu­vat” ra­hat, esi­mer­kik­si juu­ri kult­tuu­ril­le koh­dis­te­tut. Har­mi, kos­ka yleen­sä ra­haa pi­täi­si pys­tyä sääs­tä­mään pa­han päi­vän va­ral­le.

Kaa­duin suo­raan ma­hal­le­ni, naa­mal­le­ni, as­falt­tiin kes­kel­le ajo­väy­lää suo­ja­tiel­lä 23. elo­kuu­ta noin kel­lo 11. Mie­les­tä­ni en kom­pas­tu­nut. En myös­kään pyör­ty­nyt, mut­ta ylös­kään en pääs­syt heti. Ver­ta tuli reip­paan­lai­ses­ti jos­ta­kin – il­me­ni, et­tä leu­as­ta.

Eläm­me var­sin eri­kois­ta ai­kaa. Kaik­ki ta­val­li­set ih­mi­set tin­ki­vät omis­ta eduis­taan. Sa­mal­la huo­li huo­mi­ses­ta li­sään­tyy. Ker­ros­ta­lois­sa kus­tan­nuk­set ovat nous­seet kol­mes­sa nel­jäs­sä vuo­des­sa noin 50 pro­sent­tia. Sen ta­kia mo­nis­sa ta­lois­sa on al­ka­nut jon­kin­lai­nen naa­pu­rien seu­ran­ta. Kuka jät­tää oven tai ik­ku­nan ra­ol­leen. Kuu­luu­ko so­pi­mat­to­mia ää­niä put­kis­to­jen, ovien pau­kah­te­lun, mu­sii­kin kuun­te­lun tai te­le­vi­si­on kat­se­lun syys­tä. Yh­ti­ö­sään­tö­jen mu­kai­nen hil­jai­suus on saa­nut jopa tark­ko­ja piir­tei­tä.

Moni työt­tö­mäk­si jää­nyt mää­rä­ai­kai­nen, ke­sä­kes­key­tyk­sen ko­ke­nut tai muu­toin lo­mau­tet­tu työn­te­ki­jä on he­rän­nyt ka­rul­la ta­val­la al­ku­vuo­des­ta voi­maan tul­lei­siin työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­siin. Oma­vas­tuu­päi­vien kas­vat­ta­mi­nen ja lo­ma­kor­vauk­sen jak­so­tus ovat vie­neet pa­him­mas­sa ti­lan­tees­sa koko ke­sän tu­lot. Li­säk­si 300 eu­ron suo­ja­o­san pois­tu­mi­nen tar­koit­taa, et­tä työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha al­kaa pie­nen­tyä heti en­sim­mäi­ses­tä an­sai­tus­ta eu­ros­ta läh­tien, jo­ten pien­tä­kään li­sä­työ­tä ei ole kan­nat­ta­vaa ot­taa vas­taan. Per­heel­li­set työt­tö­mät kär­si­vät myös lap­si­ko­ro­tus­ten pois­ta­mi­ses­ta, joka on vä­hen­tä­nyt lap­si­per­heel­lis­ten työt­tö­mien tu­lo­ja jopa 238 eu­roa kuu­kau­des­sa.

Luu­li­sin, et­tä suu­rin vai­kut­ta­ja Suo­men ra­sis­miin vai­kut­taa jo pel­käs­tään maam­me si­jain­ti, vaik­ka sitä ei us­koi­si. Tie­ten­kin so­si­aa­li­tu­kien va­ras­sa elä­vät ih­mi­set ai­heut­ta­vat nä­rää, ja var­sin­kin eri kult­tuu­reis­sa elä­vät. Suo­mi on ai­na ol­lut vä­es­töl­tään pie­ni, ja asu­kas­lu­vun nou­suun­kaan ei ko­vin suur­ta kas­vua ole lu­vas­sa. Ruot­sin mal­lia Suo­mes­sa ei us­kal­le­ta edes aja­tel­la.

Voi­ko Suo­mi ol­la si­vis­tys­val­tio, vaik­ka se tu­ho­aa oi­keis­to­hal­li­tuk­sen toi­mes­ta jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti hei­kom­pien ih­mis­ten ase­man yh­teis­kun­nas­sa ja työ­e­lä­män, sekä myös kult­tuu­rin?

Kot­kan-Ha­mi­nan seu­dul­la, ja laa­jem­min­kin Kaak­kois-Suo­mes­sa, val­lit­se te­ol­li­suu­den ra­ken­ne­muu­tos. Työ­paik­ko­ja on hä­vin­nyt, ja uu­sien työ­paik­ko­jen syn­nyt­tä­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta edel­ly­tyk­set tääl­lä asu­mi­seen säi­ly­vät. Ak­ku­te­ol­li­suu­teen liit­ty­vät hank­keet tuo­vat tä­hän eri­no­mai­sen mah­dol­li­suu­den.

Jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten mie­tin ve­te­raa­ni­pol­ven vä­he­tes­sä, et­tä kuin­ka Suo­mi tu­lee sel­viy­ty­mään. Hy­vin­voin­ti­val­ti­o­ta ra­ken­net­tiin ko­val­la in­nol­la pe­ri­aat­teel­la jo­kai­sel­le jo­ta­kin. Sit­tem­min oman ra­hoi­tuk­sen lo­put­tua ke­hi­tys­tä jat­ket­tiin vel­ka­ra­hal­la. Nyt olem­me ti­lan­tees­sa ve­lan mää­rän suh­teen, et­tä em­me ky­ke­ne sitä tus­kin kos­kaan mak­sa­maan.

Di­gi­taa­li­sen tie­to­tek­nii­kan yleis­ty­mi­nen ar­kie­lä­män toi­min­nois­sa ja pal­ve­luis­sa on li­sään­ty­nyt ja li­sään­tyy ko­vaa vauh­tia. Suo­mi on nous­sut kär­keen vuo­sit­tai­ses­sa di­gi­ta­li­saa­ti­on hyö­dyn­tä­mis­tä suu­res­sa maa­ver­tai­lus­sa ja on pu­dot­ta­nut kär­ki­si­jaa vii­me vuo­si­na hal­lin­neen Tans­kan toi­sek­si.

Pa­lo­a­se­mien ja Kou­vo­lan uu­sim­pien kou­lu­jen myyn­ti Hem­söl­le ete­nee, val­tuus­ton enem­mis­töl­le mie­lui­ses­ti. Kuin Trom­sös­sä. Kos­ka kor­kein oi­keus ei myön­tä­nyt enää va­li­tus­lu­paa. Va­li­tet­ta­vas­ti.

Kou­vo­lan kau­pun­gin ai­ko­mus lo­pet­taa osa tei­den kun­nos­sa­pi­dos­ta tun­tuu jär­jet­tö­mäl­tä. Olem­me­ko to­del­la kau­pun­ki­na sii­nä ti­lan­tees­sa, et­tä sa­dan­tu­han­nen eu­ron sääs­tön vuok­si lai­tam­me kau­pun­kim­me asuk­kai­ta eri­ar­voi­seen ase­maan sen suh­teen, ke­nen tiet hoi­de­taan ve­ro­va­roin ja ke­nen ei? Tuo sääs­tö on sa­maa luok­kaa kuin yh­den kes­ki­por­taan joh­ta­ja- tai pääl­lik­kö­vi­ran lak­kaut­ta­mi­nen, kun las­ke­taan työ­nan­ta­ja­ku­lut mu­kaan noin 70 000 eu­roa vuo­des­sa tie­naa­val­ta vi­ran­hal­ti­jal­ta. Ai­ka hur­jaa, ei­kö?

Eläm­me Pa­rii­sin Olym­pi­a­lais­ten ai­kaa. 100 vuot­ta sit­ten Rans­kas­sa Paa­vo Nur­mi ja moni muu teki san­ka­ri­te­ko­ja. Ki­sa­ky­läs­sä oli rau­hal­lis­ta, ter­ro­ris­mi oli tun­te­ma­ton­ta.

Ky­min­lin­nan el­py­mis­tä voi­si tu­kea se, et­tä sitä läh­det­tä­sii­in aja­maan Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­lu­et­te­loon. Sen olo siel­lä on ihan pe­rus­tel­tua, kos­ka Suo­men­lin­na­kin on siel­lä. Li­säk­si Kot­kan kau­pun­ki on il­mais­sut jul­ki­ses­ti, et­tä se ei yk­sin ha­lua tai pys­ty ot­ta­maan Ky­min­lin­naa kon­tol­leen. Jo tä­män pro­ses­sin eteen­päin pot­kai­se­mi­nen voi­si saa­da mo­nia mah­dol­li­sia kump­pa­nei­ta mu­kaan Ky­min­lin­nan el­vy­tysp­ro­ses­siin. Jo pelk­kä Ky­min­lin­nan eteen­päin vien­ti Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­lu­et­te­loon nos­tai­si sekä Kot­kan et­tä Ky­min­lin­nan pro­fii­lia ja te­ki­si kum­mas­ta­kin en­tis­tä­kin ve­to­voi­mai­sem­pia.