Me ih­mi­set olem­me luon­nos­taan sel­lai­sia, jot­ka ei­vät hy­väk­sy toi­sia ja kat­so­vat kie­roon. Kat­so­taan ihon­vä­riä, seu­ra­taan vie­rai­ta us­kon­to­ja ou­dok­su­en, väl­tel­lään vaik­ka­pa ih­mi­siä joil­la on hen­ki­siä on­gel­mia, pe­lä­tään eh­kä päih­de­riip­pu­vai­sia. Mut­ta mis­sä kul­ke­vat ra­jat, mikä me­nee jo lii­al­li­suuk­siin?

Tämä kom­ment­ti­ni on it­ses­tään­sel­vyys: Ai­koi­naan kun Ra­ta­mo ra­ken­net­tiin, niin sii­tä­hän piti tul­la uu­si sote-kes­kus uu­teen Kou­vo­laan, jos­sa hoi­de­taan kaik­ki pal­ve­luun liit­ty­vät asi­at.

Kun sain kä­sii­ni en­sim­mäi­sen Ky­men­laak­son hy­vin­voin­ti­a­lu­een asi­ak­kuus­ker­to­muk­sen vuo­del­ta 2023, yl­lä­tyin. Asi­a­kas­tyy­ty­väi­syy­den ta­voi­te­ar­vo yli­tet­tiin heti en­sim­mäi­se­nä toi­min­ta­vuon­na. Hy­vää tu­los­ta saa­tiin myös asi­a­kas­pa­lau­te­tie­don ke­ruu- ja ra­por­toin­ti­rat­kai­su­jen ke­hit­tä­mi­sel­lä. Pa­ran­net­ta­vaa toki jäi mm. pal­ve­lui­hin pää­sys­sä ja odo­tu­sa­jois­sa.

Suo­mes­sa oli läm­min kesä vuon­na 1939, vii­mei­nen nau­tit­ta­va rau­han­ke­sä 85 vuot­ta sit­ten, vaik­ka uh­kaa tuol­loin­kin oli il­moil­la. Sit­ten Neu­vos­to­lii­ton puna-ar­mei­ja hyök­kä­si rau­haa ra­kas­ta­van kan­sa­kun­tam­me kimp­puun laa­jal­la rin­ta­mal­la. Ve­ri­nen ja epäin­hi­mil­li­nen sota oli syt­ty­nyt.

Han­nu Ed­lund kir­joit­ti täs­sä leh­des­sä (19.6.) mitä sat­tuu ot­si­kol­la ”Sta­lin-ylis­tys­tä mal­lia 1953”. Pie­ni moka oli si­taat­ti Ki­ven Num­mi­suu­ta­reis­ta. Nä­kee et­tä mies ei ole edes lu­ke­nut kir­jaa. Ei maa­il­ma muu­tu Es­ko­se­ni, vaan Es­ko­ni.

Maan hal­li­tuk­sen aja­mas­sa hal­li­tu­soh­jel­mas­sa on ke­vään ai­ka­na koh­dis­tu­nut ra­ju­ja leik­kauk­sia pal­kan­saa­jien toi­meen­tu­loon ja hei­ken­nyk­siä oi­keuk­siin.

Jal­ka­vä­ki­ryk­ment­ti 45:n muis­to­mer­kil­lä Kot­kan Iso­puis­tos­sa pi­det­tiin 18.6. upea juh­la tuon mo­nen kot­ka­lai­sen sota-ajan pal­ve­lus­jou­kon kun­ni­ak­si. Juh­la oli hie­nos­ti jär­jes­tet­ty ja siel­lä kuul­tiin usei­ta mer­kit­tä­viä pu­heen­vuo­ro­ja ”Kol­men kan­nak­sen kouk­kaa­jien” ras­kaal­ta so­ta­po­lul­ta. Täl­lai­nen isän­maal­li­nen hen­ki voi­si joh­taa kot­ka­lai­set­kin kun­ni­oit­ta­maan maam­me it­se­näis­ty­mis­tä Va­pau­den­pat­saal­la.

Päi­vän sana on di­gi­ta­li­saa­tio, joka on muut­ta­nut ja tu­lee edel­leen muut­ta­maan ar­ke­am­me vauh­dil­la. Yh­teis­kun­tam­me ra­ken­tei­den ja käyt­tä­miem­me ter­veys­pal­ve­lu­jen tu­li­si­kin nou­dat­taa sa­maa uu­dis­tu­mi­sen lin­jaa. Tä­hän tar­vit­sem­me nä­ke­mys­tä, us­kal­lus­ta, kump­pa­nuuk­sia, tie­toon pe­rus­tu­via ta­voit­tei­ta sekä ra­hoi­tuk­sen ja kus­tan­nus­ten lä­pi­nä­ky­vyyt­tä. Tä­hän aja­tuk­seen kaik­ki meil­lä Suo­mes­sa jää­kin.

Suo­mi on to­tut­tu nä­ke­mään maa­il­mal­la joh­ta­va­na tasa-ar­vo maa­na. Yh­tä­läi­nen ää­ni­oi­keus on rai­van­nut tie­tä koh­ti nais­ten ase­maa ja oi­keuk­sia jo vuo­des­ta 1906. Tasa-ar­vo ei kui­ten­kaan ole val­mis, vaik­ka moni niin ha­lu­ai­si us­koa. Tasa-ar­voa ja yh­den­ver­tai­suut­ta haas­te­taan voi­mak­kaas­ti näi­nä ai­koi­na ja mi­kä­li em­me pidä lu­jas­ti kiin­ni saa­vu­te­tuis­ta oi­keuk­sis­ta ja yh­den­ver­tai­suu­des­ta, vie­dään ne pik­ku­hil­jaa meil­tä pois. Täs­tä on konk­reet­ti­sia esi­merk­ke­jä niin Suo­mes­ta kuin maa­il­mal­ta.

Ym­pä­ril­läm­me le­vit­täy­tyy veh­reä kau­pun­ki, Kou­vo­la. En­ti­se­nä tam­pe­re­lai­se­na olen iloi­nen, et­tä kes­kus­tan vih­reys on tääl­lä säi­ly­tet­ty ja kes­kus­taa ei ole ra­ken­net­tu täy­teen. On mah­ta­vaa pyö­räil­lä leh­mus­ku­jia sy­ree­nien tuok­sus­sa ja ihail­la Ur­hei­lu­puis­ton ja Jaa­kon­puis­ton vä­rik­käi­tä kuk­kais­tu­tuk­sia.

Suo­men pe­rus­tus­la­ki, Eu­roo­pan so­si­aa­li­nen pe­rus­kir­ja ja YK:n so­pi­muk­set, edel­lyt­tä­vät so­si­aa­li­tur­van pa­ran­ta­mis­ta. Sik­si Pet­te­ri Or­pon (Kok.) hal­li­tuk­sen te­ke­mät ja val­mis­teil­la ole­vat so­si­aa­li­tur­va­leik­kauk­set ovat ris­ti­rii­das­sa Suo­men kan­sain­vä­lis­ten vel­voit­tei­den kans­sa.

Jot­kut me­di­at ih­met­te­li pe­rus­suo­ma­lais­ten huo­noa me­nes­tys­tä EU-vaa­leis­sa. Se ei pa­hem­min kui­ten­kaan ih­met­te­ly­jä kai­paa. Pe­rus­suo­ma­lai­set mars­si­vat edus­kun­ta­vaa­leis­sa kak­kos­si­jal­le ää­nes­tä­ji­ään na­rut­ta­mal­la.

Kan­sa­lai­sad­res­si Ra­ta­mon yö­päi­vys­tyk­sen puo­les­ta ke­rä­si ver­kos­sa ja pa­pe­ril­la yh­teen­sä lä­hes 40 000 al­le­kir­joi­tus­ta kuu­des­sa vii­kos­sa. Toi­vot­ta­vas­ti Suo­men hal­li­tus ja val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri Riik­ka Pur­ra ym­mär­tä­vät, et­tä lä­hes 80 000 asuk­kaan kau­pun­gin ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta päi­vys­tys­tä ei voi lo­pet­taa.

Kot­kaan suun­ni­tel­lun ka­to­di­ak­tii­vi­me­te­ri­aa­li­teh­taan (CAM) ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­mus on näh­tä­vil­lä alu­e­hal­lin­to­vi­ras­ton si­vul­la ja muis­tu­tuk­sia voi jät­tää 1.7. saak­ka.

EU-vaa­lit ovat kul­man ta­ka­na, ja mo­nil­la on suus­sa lau­se ”ei oi­kein kiin­nos­ta”. Hyvä oli­si kui­ten­kin kiin­nos­taa, sil­lä to­si­a­sia on, et­tä EU:ssa teh­dään pää­tök­siä ha­lu­sit tai et, mut­ta sii­hen mil­lai­sia pää­tök­set ovat, voit vai­kut­taa ää­nes­tä­mäl­lä.

Nyt kun kaik­ki on mel­kein val­mis­ta Kot­kan Kan­ta­sa­ta­mas­sa, niin siel­tä puut­tuu Kot­kan sym­bo­li. On­ko sel­lais­ta suun­nit­teil­la, en tie­dä? Kot­kan sa­ta­man sym­bo­li on Kot­kan Ruu­su. Lau­lu oli en­ti­sen pre­si­dent­ti Ur­ho Kek­ko­sen lem­pi­kap­pa­le. Olen kir­joit­ta­nut ai­hees­ta ai­kai­sem­min ja mi­nul­ta on mo­nes­ti ky­syt­ty, et­tä kä­vi­kö Kek­ko­nen siel­lä par­tu­ris­sa? Sitä en tie­dä ja sen tie­tä­vät vain jo pois­nuk­ku­neet Ur­ho Kek­ko­nen ja Kot­kan Ruu­su.

Pää se­kai­sin vaik­ka mil­lä ta­voin. Se voi ol­la päi­vän suu­rin et­sin­tä­si: al­ko­ho­li, huu­meet, tu­pak­ka. Var­maan sil­loin toi­vot, et­tä voi­sit kul­kea ajas­sa taak­se­päin ja jät­tää jo tuon en­sim­mäi­sen ko­kei­lu­si. Ra­hat me­ne­vät, sa­mas­sa kaik­ki muu nor­maa­li elä­mä. Sinä et enää elä omaa elä­mää­si vaan päih­tei­den luo­maa maa­il­maa.

Ih­mis­ten pa­hoin­voin­ti on li­sään­ty­nyt koko Suo­mes­sa ja myös Ky­men­laak­sos­sa. FCG Fin­nish Con­sul­ting Grou­pin te­ke­mäs­tä ja Eh­käi­se­vä päih­de­työ Ehyt ry:n ti­laa­mas­ta tuo­rees­ta kat­sauk­ses­ta käy il­mi, et­tä suh­tees­sa vä­es­tö­mää­rään elin­vuo­sia me­ne­te­tään al­ko­ho­lin ta­kia eni­ten Ky­men­laak­sos­sa. Olem­me huo­lis­sam­me jär­jes­tö­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin toi­min­taan suun­ni­tel­luis­ta leik­kauk­sis­ta.

Kau­pun­gin­hal­li­tus ju­lis­ti vi­ran ha­et­ta­vak­si 20.12.2023 ja 15.1.2024 vä­li­se­nä ai­ka­na. Asi­aa val­mis­tel­leet hen­ki­lös­tö­joh­ta­ja ja kans­li­a­pääl­lik­kö päät­ti­vät jat­kaa ha­ku­ai­kaa 31.1.2024 as­ti. Lain mu­kaan ha­ku­ai­kaa oli­si voi­nut jat­kaa vain kau­pun­gin­hal­li­tus. Kun asia saa­tet­tiin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen tie­toon, hal­li­tus päät­ti kes­keyt­tää vi­ran­haun ko­ko­naan. Ei­vät­kö kau­pun­gin joh­ta­vat vi­ran­hal­ti­jat tun­te­neet lain si­säl­töä?