– Täs­sä on pik­ku­loh­ko V8 -moot­to­ri rem­mi­ah­ti­mel­la. Ti­la­vuu­del­taan kone on 360 kuu­ti­o­tuu­maa eli 5,9 lit­raa, ker­too Myl­ly­kos­kel­la asu­va Mik­ko Pe­rä­lä.

– Koko ta­ka­pi­han nur­mik­koa ei tar­vit­se jät­tää leik­kaa­mat­ta, vaan vain osa, ker­too Tai­mi­myy­mä­lä Ke­sä­hei­nän yrit­tä­jä Lee­na Hovi. – Pie­nel­lä­kin nii­tyl­lä on mer­ki­tys­tä, sil­lä mo­nen pi­han nii­tyt ovat kaik­ki yh­des­sä hyö­dyl­li­siä pö­lyt­tä­jil­le.

Kou­vo­lan Es­ko­lan­mä­en ylä­kou­lun seit­se­män­nel­lä luo­kal­la ole­va, vas­ta 13-vuo­ti­as Ha­lo­nen on täl­lä het­kel­lä Suo­men nuo­rin ral­li­kus­ki.

Tämä on se paik­ka, jon­ne huh­ti­kuus­sa pi­det­tä­vien edus­kun­ta­vaa­lien eh­dok­kaat hi­moit­se­vat, Edus­kun­ta­ta­lo.

”Pai­not­tei­sis­ta lin­jois­ta li­sä­mo­ti­vaa­ti­o­ta” – Lu­ki­ot kil­pai­le­vat op­pi­lais­ta tar­jo­a­mal­la eri­lai­sia li­sä­o­pin­to­ja

Kot­kas­ta pon­nis­ta­nut Lau­ri Ku­pa­ri­nen, 35, on yk­si kan­sain­vä­li­sil­le mark­ki­noi­nel­le täh­tää­vän deit­ti­so­vel­lus Lo­ve­nan pe­rus­ta­jis­ta.

Se oli Hugo-se­dän pie­nel­le ty­töl­le an­ta­ma jou­lu­lah­ja, pie­ni kirk­kaan­pu­nai­nen ra­ha­pus­si, joka oli teh­ty pe­ga­moi­dis­ta eli te­ko­na­has­ta.

Cup­ra For­men­tor 2.0 DSG 4Drive on mai­ni­o­na ajet­ta­va­na ja si­sä­ti­loil­taan jopa edus­tus­käyt­töön riit­tä­vä­nä eri­no­mai­sen tyy­li­käs ko­ko­nai­suus. Mo­ni­käyt­töi­syyt­tä tuo kah­des­sa osas­sa kal­lis­tu­va ta­ka­sel­kä­no­ja, mikä mah­dol­lis­taa kook­kai­den pa­ket­tien kul­je­tuk­sen. Mer­kit­tä­vin omi­nai­suus For­men­to­ris­sa on ne­li­ve­to­jär­jes­tel­mä, joka vas­taa vaa­ti­viin ve­to­tar­pei­siin ja tie­o­lo­suh­tei­siin.

Voi­si­ko VR-la­sit ol­la tä­män jou­lun hit­ti­tuo­te? Kaik­ki ovat näh­neet Yo­u­Tu­bes­ta va­roit­ta­via – jos­kin hul­vat­to­man haus­ko­ja – esi­merk­ke­jä vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den vaa­rois­ta, kun ih­mi­set hyp­pää­vät tai juok­se­vat VR-la­sit pääs­sään päin sei­nää. Sen täy­tyy tar­koit­taa vain sitä, et­tä ko­ke­mus on to­del­la ai­don tun­tui­nen, kun re­aa­li­maa­il­ma unoh­tuu täy­sin.

An­na-Eri­ka Pa­ro­sen ko­toa löy­tyy noin 250 huo­ne­kas­via. Kla­mi­las­ta ko­toi­sin ole­va, tätä ny­kyä Van­taal­la asus­te­le­va nai­nen on­kin Huo­ne­kas­vi­seu­ra ry:n hal­li­tuk­sen jä­se­nen.

Ti­luk­sil­la asu­nut sama suku 300 vuot­ta – Van­ha­lat ovat re­mon­toi­neet het­ken jo kyl­mil­leen jää­neet ra­ken­nuk­set

Kot­ka­lai­nen elä­köi­ty­nyt sa­ta­ma­luot­si ja -tar­kas­ta­ja, me­ri­päi­vä­neu­vos Sam­po Halt­tu­nen on teh­nyt jo­tain, mi­hin ihan jo­kai­nen ei ky­ke­ne­kään, hän on ni­mit­täin ra­ken­ta­nut oman pur­je­ve­neen, Sal­lan.

– Pe­rus­tin nyt ke­säl­lä oman yri­tyk­sen, Myö­tä­on­nen, Kot­kan Kor­ke­a­vuo­ren­ka­dul­le. Teen oh­jauk­sia myös etä­nä.

– Isä­ni Ei­no Ve­sa­nen os­ti sen uu­te­na Kuu­san­kos­kel­ta vuon­na 1932 käyt­tö­au­tok­si, ker­too au­ton en­ti­söi­nyt Ky­men Au­to­mo­bii­li­ker­hon kun­ni­a­jä­sen Pert­ti Ve­sa­nen.

Ke­säl­lä kan­nat­taa pii­pah­taa Ky­men­laak­son Vuo­den ky­läs­sä eli Sip­po­las­sa. Mi­täs kaik­kea ky­läs­tä löy­tyy­kään?

– En ole it­se ve­neil­lyt lap­ses­ta as­ti, vaan ve­nei­ly­har­ras­tus al­koi mi­nul­la Kaar­nie­men­lah­del­la ta­pah­tu­neen mök­kei­lyn vuok­si en­sin sou­tu­ve­neel­lä vuon­na 2005. Sit­ten tuli aja­tus pul­pet­ti­ve­nees­tä, jon­ka han­kin myös ka­las­te­lua var­ten, Ma­ti­lai­nen se­lit­tää.

Pi­hoil­la on vie­lä rei­lus­ti lun­ta, mut­ta se ei tar­koi­ta, et­tei­kö puu­tar­han eteen voi­si jo al­kaa te­ke­mään töi­tä.

Per­hey­ri­tys te­kee ti­lauk­ses­ta ve­neen­kuo­mu­ja, suo­ja­peit­tei­tä sekä myös esi­mer­kik­si pe­rä­kär­ryn peit­tei­tä ja te­ol­li­suu­den ali­han­kin­taa.

Kym­so­ten vas­tuu­y­li­ham­mas­lää­kä­ri Tar­ja Rut­kie­wic­zin mu­kaan mah­dol­li­nen ham­mas­lää­kä­ri­pel­ko kan­nat­taa eh­dot­to­mas­ti mai­ni­ta etu­kä­teen ham­mas­hoi­toon saa­vut­ta­es­sa. Sitä ei tar­vit­se hä­ve­tä ai­kui­sen­kaan.

Syk­syl­lä al­ka­va Xam­kin eng­lan­nin­kie­li­nen sai­raan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus kiin­nos­ti ha­ki­joi­ta en­nä­tyk­sel­li­sen pal­jon. Nur­sing-kou­lu­tuk­ses­sa on aloi­tus­paik­ko­ja 50 ja ha­ki­joi­ta yh­teen­sä 1 545, jois­ta en­si­si­jai­sia oli 237. Kou­lu­tuk­sen ko­ko­nais­ha­ki­ja­mää­rä on Xam­kin his­to­ri­an suu­rin yh­den kou­lu­tuk­sen ha­ki­ja­mää­rä.