Veli-Pek­ka Kel­lo­nie­mi

Voi­si­ko VR-la­sit ol­la tä­män jou­lun hit­ti­tuo­te? Kaik­ki ovat näh­neet Yo­u­Tu­bes­ta va­roit­ta­via – jos­kin hul­vat­to­man haus­ko­ja – esi­merk­ke­jä vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den vaa­rois­ta, kun ih­mi­set hyp­pää­vät tai juok­se­vat VR-la­sit pääs­sään päin sei­nää. Sen täy­tyy tar­koit­taa vain sitä, et­tä ko­ke­mus on to­del­la ai­don tun­tui­nen, kun re­aa­li­maa­il­ma unoh­tuu täy­sin.

Toi­mi­tus tes­ta­si Meta Qu­est 2 -VR-la­sit. Etu­na näis­sä la­seis­sa on se, et­tä ne toi­mi­vat it­se­näi­ses­ti il­man tie­to­ko­net­ta ja sii­hen me­ne­viä let­ku­ja ja ovat edul­li­sim­mas­ta pääs­tä.

Toi­mit­ta­jal­la on ol­lut etu­kä­teen pel­ko­na VR-la­sien käy­tös­sä mah­dol­li­ses­ti ai­heu­tu­va pa­hoin­voin­ti­suus ja ”pi­kak­ra­pu­la”, jot­ka liit­tyi­vät hy­vin var­hai­siin VR-lait­tei­siin. Toi­mit­ta­ja on jo ai­em­min tes­tan­nut joi­tain kal­liim­pia VR-lait­tei­ta, jois­ta ei ai­heu­tu­nut huo­noa oloa. Ai­noa on­gel­ma oli sel­lai­siin pe­lei­hin, jois­sa lat­ti­a­ta­so on re­aa­li­lat­ti­a­ta­soa alem­pi, liit­ty­vä pu­to­a­mis-/kaa­tu­mis­pel­ko, mikä to­del­la­kin vies­tii vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den im­mer­si­os­ta, sii­hen ”up­po­a­mi­ses­ta”. Ais­tit us­ko­vat vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den to­dek­si, vaik­ka jär­jel­lä to­sin tie­tää­kin.

Sit­ten vaan la­sit pää­hän ja oh­jai­met kä­siin. Tes­ti­la­sit on va­rus­tet­tu erik­seen ti­lat­ta­val­la ”Eli­te strap” -hih­nal­la, joka on ta­val­lis­ta hie­man tu­ke­vam­pi pää­hih­na, mikä tuo li­sää mu­ka­vuut­taa. Jos on pe­lan­nut jos­kus esi­mer­kik­si PS4:lla, ei oh­jain­ten nap­pien pal­jous hät­käh­dy­tä. NES-boo­me­rit jou­tu­ne­vat har­joit­te­le­maan nap­pu­loi­den kans­sa jon­kin ai­kaa, mut­ta kyl­lä ne kaik­ki siel­tä löy­ty­vät.

VR-la­seil­la voi pe­la­ta eri­lai­sia pe­le­jä. Osa on il­mai­sia, osa mak­saa. Yk­si suo­si­tuim­mis­ta on Beat Sa­ber, joka on mu­sii­kil­li­nen kun­toi­lu­pe­li. Mu­sii­kin tah­dis­sa ri­ko­taan lä­hes­ty­viä laa­ti­koi­ta ja pa­rin bii­sin jäl­keen on jo heik­ko­kun­toi­sem­mal­la ka­ve­ril­la sel­kä mär­kä­nä. Haus­kaa tapa saa­da lii­kun­taa, jos ei viit­si läh­teä rän­tä­sa­tee­seen hölk­kää­mään.

Osas­sa pe­leis­sä tar­tu­taan asee­seen, vaih­de­taan lip­pai­ta ja am­mus­kel­laan. Osas­sa gol­fa­taan tai pe­la­taan pin­gis­tä. Oh­jai­met muut­tu­vat vir­tu­aa­li­maa­il­mas­sa no­pe­as­ti ”omik­si kä­sik­si”.

Jal­ko­jen liik­keen seu­ran­nan puut­teen vuok­si jois­sain pe­leis­sä lii­ku­taan pi­tem­mäl­le eteen­päin ”te­le­port­taa­mal­la” osoi­tet­tuun koh­taan, mikä on ok-rat­kai­su, mut­ta syö vä­hän im­mer­si­o­ta. Lä­hiym­pä­ris­tös­sä voi sen si­jaan käys­ken­nel­lä joka suun­taan, mikä on upe­aa. Lait­teel­la piir­re­tään oman huo­neen fyy­sis­tä ti­laa vas­taa­vat vir­tu­aa­li­ra­jat maa­han, mikä es­tää tör­mäi­lyn re­aa­li­maa­il­mas­sa huo­ne­ka­lui­hin tai pu­to­a­mas­ta par­vek­keel­ta alas.

Pe­lai­lus­sa ko­ros­tuu fyy­si­syys eli ol­laan ko­ko­a­jan sei­saal­laan ja lii­ku­te­taan kä­siä, pää­tä ja yläk­rop­paa. Täl­lai­sel­la jou­lu­lah­jal­la voi­si siis ko­et­taa ak­ti­voi­da soh­va­pe­ru­naa.

Edul­lis­ten VR-la­sien ku­van tark­kuus ei ole huip­pua mut­ta riit­tää pe­rus pe­lai­luun var­mas­ti. VR-la­seil­la voi myös kat­sel­la esi­mer­kik­si Yo­u­Tu­be-vi­de­oi­ta.

Uu­ti­sis­sa on ol­lut pal­jon pu­het­ta myös me­ta­ver­su­mis­ta. Sin­ne­hän täy­tyy kaik­kien pääs­tä? Esi­mer­kik­si Go­ril­la Tag -oh­jel­mas­sa voi kul­jes­kel­la ava­ta­ri­na ja ta­va­ta toi­sia ih­mi­siä hie­man kuin cha­tis­sa. Hei­dän kans­saan voi myös esi­mer­kik­si pe­la­ta pien­pe­le­jä. Me­ta­ver­su­mi-pro­jek­ti on vie­lä kes­ke­ne­räi­nen. Oh­jel­ma löy­tyy myös esi­mer­kik­si työ­pa­la­ve­rien pi­tä­mi­sek­si ava­ta­rei­na, mikä voi­si ol­la haus­ka ko­ke­mus pe­rus Te­ams-ko­kouk­siin ver­rat­tu­na, mut­tei se­kään ole vie­lä ihan val­mis kon­sep­ti.

Me­ta­ver­su­mi saa odot­taa val­mis­tu­mis­ta, mut­ta näy­tän eh­dot­ta­mas­ti ylä­peuk­kua VR-la­seil­le ihan vain nii­den lii­kun­nal­li­sen ele­men­tin vuok­si.

Plus­sat: VR on hie­no ko­ke­mus, lii­kun­ta.

Mii­nuk­set: sil­mä­la­sien kans­sa pie­ni vai­keus saa­da kuva tar­kak­si.