Mielipide: Jouluna 2024
Orkesteri jatkaa monipuolisuuden tiellä
Mielipide: Hyvinvointialueen ja muistiyhdistysten yhteistyö varmistaa muistisairaan tuen ja palvelut
Miten kinkunrasva lajiteltiinkaan? Entäs lahjapaperit?
Kiinnostaako englanninkielinen esi- ja perusopetus? – Kotkassa pidetään tammikuussa infotilaisuus
Kotkan kaunein jouluikkuna löytyy Karhulasta
Arjan voitto nivelrikosta
Monitoimiareena toteutuu Kouvolassa
Ensin tulevat aina enkelit
Kotkamillsin toimitusjohtaja vaihtuu
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Lajityypillinen ruokinta – avain hevosen ja koiran hyvinvointiin
Sampo Halttunen on tyytyväinen tekemäänsä purjeveneeseen.
Kuvat: Veli-Pekka Kelloniemi
Sampo Halttunen rakensi itse purjeveneen
Veli-Pekka Kelloniemi
Kotkalainen eläköitynyt satamaluotsi ja -tarkastaja, meripäiväneuvos Sampo Halttunen on tehnyt jotain, mihin ihan jokainen ei kykenekään, hän on nimittäin rakentanut oman purjeveneen, Sallan.
– Ostin veneen rungon Pietarin sotatelakalta vuoden 1999 syksyllä. Se on tehty saksalaisten piirustusten ja laatuvaatimusten mukaan. Pietarilainen kaverini osti samanlaisen aiemmin ja vinkkasi siitä minulle, kertoo Halttunen.
Hän nikkaroi sitten veneen valmiiksi pikkuhiljaa töiden ohessa noin kahdenkymmenen vuoden aikana.
– Se oli tavallaan minun vapaa-ajan harrastukseni. Toki tässä on ollut erinomainen tiimi mukana, eli hitsaukset, sähköt ja valvonta on muiden tekemää. Vene sertifioitiin viimein vuonna 2014 ja laskettiin vesille.
Halttunen saapui Kotkaan ensimmäisen kerran työn puolesta vuonna 1971 Sunilaan laivan kanssa.
– Ajoin valmistuneen purjeveneeni ensimmäisellä reissulla siihen samaan paikkaan. Minulla on siitä valokuvakin.
Mies on merikelpoiseen purjeveneeseensä todella tyytyväinen.
– Pituutta sillä on pikkasen vaille 12 metriä, leveyttä 3,3 metriä ja painoa 8 500 kiloa. Purjeita noin kaikkiaan noin sata neliötä. Purjeiden lisäksi veneessä on 37 hevosvoiman dieselmoottori.
Halttusen mukaan Sallalla on helppo saavuttaa 7–8 solmun nopeus, 10 on maksimi.
– Kyseessä ei siis ole mikään kilpa- vaan asumiseen tehty matkavene. Tässä on kahden hengen keulahytti, salonki jossa on punkka, yhden hengen perähytti, eli kaikkiaan neljä henkeä voi yöpyä täällä. Kahdelle tämä on optimaalinen. Lisäksi erillinen konehuone on harvinaisuus tämän kokoluokan veneessä.
Sallalla on käyty toistaiseksi kaukaisimmillaan Virossa.
– Pääasiassa olen pyörinyt tässä Itämerellä. Viimeiset kaksi vuotta vene oli kuivilla koronan vuoksi. Tuon ajan käytin oman elämäkerran Tuntematon merimerimies kirjoittamiseen. Kirja julkaistiin nyt maaliskuussa.
Mukavuutta purjeveneessä lisää automaattiruori, minkä ansiosta veneellä voi ajaa yksinkin.
– Mukavampaahan se on kuitenkin matkustaa kaverin kanssa.
Venettä voi ohjata myös sisätiloista kaukosäätimellä.
– Tabletista näkee tutkan ja kartan kuvat. Tällaista mahdollisuutta ei kaikissa veneissä ole. Huonossa säässä se on mukavuustekijä, jos vettä tulee ja on kylmä.
Mies on saanut veneestään hyvää palautetta.
– Olen nähnyt maailmalla paljon tee-se-itse-miesten veneitä, joista otin mallia. Tässä on esimerkiksi antennit ja aurinkopaneelit sijoitettu erilliseen sadekatokseen, joten ne eivät ole tiellä. Tässä on saanut toteuttaa omia ideoita.
Halttusen kaverien Jouko Koivistoisen ja Pekka Kärkkäisen omat veneprojektit sytyttivät alun perin idean oman veneen rakentamisesta valmiin ostamisen sijaan.
– Ajattelin hieman siihen tyyliin, että jos nuokin osaavat niin kyllä minäkin. Myös tunnettu purjehtija Pertti Duncker rakensi itse veneensä ja kirjoitti reissuistaan monta kirjaa. Olen tavannut hänet ja hän oli myös esikuva minulle. Rungon löytyminen Venäjältä oli viimeinen niitti aloittaa oma veneprojekti.
Halttunen kehottaa jokaista samanlaista rakennusprojektia suunnittelevaa harkitsemaan asiaa.
– Se kannattaa, jos on rohkeutta tehdä itse, ihan sama kuin omakotitalon rakentamisessakin. Mutta jos ei ole lainkaan taitoa, niin silloin on parempi ostaa valmis. Minustakin varmaan moni ajatteli että se on pöhelö, kun ei osta valmista, mies naurahtaa.
Itserakennettuun veneeseen tulee lähes intiimi suhde.
– Veneeseen luottaa täysin, kun tietää mitä rakenteet ovat syöneet ja että vaijerit varmasti kestävät.
Purjeveneen kestävyyttä testattiin viimeksi tositoimissa kolmisen vuotta sitten ukkosrintamaa vasten.
– Muutaman metrin aallokko ei ollut paha, mutta puuskittainen tuuli ja vesisade olivat helvettiä. Keskellä merta ei päässyt säätä karkuun ja sai jännittää, mutta vene kesti, takila on vahva.
Halttunen ei ole opetellut purjehtimista millään kursseilla, vaikka sellaisiakin on tarjolla.
– 2000-luvun alussa vietin paljon vapaa-ajastani tuttavien isoissa purjelaivoissa perämiehenä. Purjehtimaan olen oppinut lukemalla ja käytännössä.
Mies vinkkaa, että jos haaveilee purjeveneilystä, kannattaa ensin lukea aiheesta.
– Kaikille tämä ei sovi, sillä aina ruoka ei maita eikä voi nukkua. Myrskyssä olen joskus itsekin miettinyt, että miksi perhanan vuoksi taas olen täällä, mutta tunne menee ohi. Joka reissulla ensimmäinen myrsky aiheuttaa aluksi merikipeyttä, mutta se menee minulla sitten nopeasti ohi. Jollain merikipeys voi kestää päiviä. Jotkut eivät kärsi siitä lainkaan.
Kummempia kommelluksia ei ole matkoilla sattunut, vaikka purjeveneilyssä on omat vaaransa.
– Olen tällainen pätikkä, ettei puomikaan helposti pamahda päähän, mutta toki varovainen pitää olla, mies naurahtaa.
Miksi muuten veneen nimi on juuri Salla?
– No, Venäjä otti Sallasta kolmasosan vuonna 1944. Nimi tuli muistoksi siitä. Salla on mielestäni myös hyvä tytönnimi, sillä se on helppo lausua myös ulkomailla.
Vene on tarkoitus loppusijoittaa ”vanhana ukkona” miehen syntymäseudulle Päijänteelle Jyväskylän seudulle. Siihen on nyt vasta 67-vuotiaalla vireällä miehellä vielä onneksi paljon aikaa.
– No, joo toivoa sopii. Ei tässä ole kiire minnekään. Katsellaan vain virran juoksua.
Uutta veneprojektia miehellä ei ole tarkoitus enää aloittaa.
– Kyllä tämä on ainutkertainen juttu.
Kirjaprojekteja on sen sijaan miehellä useita käynnissä.
– Mutta niistä lisää myöhemmin.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.