Jot­kut me­di­at ih­met­te­li pe­rus­suo­ma­lais­ten huo­noa me­nes­tys­tä EU-vaa­leis­sa. Se ei pa­hem­min kui­ten­kaan ih­met­te­ly­jä kai­paa. Pe­rus­suo­ma­lai­set mars­si­vat edus­kun­ta­vaa­leis­sa kak­kos­si­jal­le ää­nes­tä­ji­ään na­rut­ta­mal­la.

Esi­mer­kik­si ko­koo­mus on to­teut­ta­nut kaik­ki EK:n vaa­ti­mat hei­ken­nyk­set työn­te­ki­jöil­le ja so­si­aa­li­tur­vaan. Tämä on on­nis­tu­nut pe­rus­suo­ma­lais­ten tu­el­la. Ko­koo­mus on ai­na ol­lut omal­le ide­o­lo­gi­al­leen suh­teel­li­sen kuu­li­ai­nen. Poik­keuk­se­na tie­ten­kin hal­li­tus­kump­pa­nien vaa­ti­muk­set vuo­sien saa­tos­sa.

Ta­lous­tie­tei­li­jä Six­ten Kork­man mai­nit­si Ylen aa­mus­sa edel­lis­ten edus­kun­ta­vaa­lien ai­ka­na hal­li­tus­ko­a­li­ti­ok­si si­ni­pu­naa. Pet­te­ri Or­po ei sii­hen kui­ten­kaan lan­gen­nut. Or­po luul­ta­vas­ti huo­mi­oi ra­hoi­tus­mah­dol­li­suu­den jat­ko­vaa­lei­hin pää­o­ma­no­mis­ta­jien ta­hol­ta. Ei siis us­kal­ta­nut höl­möil­lä ko­koo­muk­sen mai­net­ta ja tu­le­vai­suut­ta si­ni­pu­na-vaih­to­eh­dol­la. Mie­len­kiin­tois­ta on us­kal­taa­ko pe­rus­suo­ma­lai­set jat­kaa edel­leen kyl­män vii­le­ää po­li­tiik­kaa, eli hei­kom­pi­o­sai­siin koh­dis­tu­via hei­ken­nyk­siä hal­li­tus­kau­den lop­puun. Joka ta­pauk­ses­sa nämä vaa­lit saat­toi­vat ol­la pie­ni va­roi­tus osal­ta Suo­men kan­saa po­pu­lis­mil­le.

Ih­mis­ten (maa­han­muut­ta­jien) lii­keh­din­tää yli ra­jo­jen ei ny­ky­ään enää es­tä mi­kään. Ei­hän me suo­ma­lai­set tie­ten­kään ha­lu­ta yh­teis­kun­tam­me ole­van mi­kään ylei­nen so­si­aa­li­tur­va. In­hi­mil­lis­tä hä­tää po­te­via ih­mi­siä on pys­tyt­tä­vä kui­ten­kin aut­ta­maan mm. so­tien ja­lois­ta. Maa­han­muut­to­vas­tai­suus al­kaa eh­kä hie­man tu­le­vai­suu­des­sa heik­ke­ne­mään.

Pe­rus­suo­ma­lais­ten ide­o­lo­gia on va­leh­te­lua ja ai­lah­te­le­vaa, ja kan­sa hie­man he­rä­si. Saa siis näh­dä tu­lee­ko täy­del­li­nen ma­ha­las­ku en­si ke­vään kun­ta­vaa­leis­sa. Ih­me­tel­lä täy­tyy muu­ten­kin täl­lai­sia vi­hai­sia po­pu­lis­ti­sia ryh­miä – ei maa­il­ma tar­vit­se näi­tä puo­lu­ei­ta de­mok­ra­ti­an ra­ken­ta­mi­seen. Seu­raa­va jän­ni­tys­mo­ment­ti maa­il­mas­sa koh­dis­tuu­kin Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin vaa­lei­hin.

Li An­ders­do­nin voit­to oli myös it­ses­tään­sel­vyys. Hän on erit­täin su­la­va­pu­hei­nen po­lii­tik­ko eri haas­tat­te­lu­ti­lan­teis­sa. Ja se mikä hä­nes­sä on ihail­ta­vaa, niin hän pu­huu pelk­kää asi­aa. Hän myös ha­lu­aa ol­la oi­ke­as­ti hei­kom­man puo­lel­la. Ta­val­laan har­mi, et­tä pois­tuu val­ta­kun­nan po­li­tii­kas­ta. Sa­man­lais­ta ja ka­ris­maat­tis­ta pu­heen­joh­ta­jaa ei Va­sem­mis­to­lii­ton ri­veis­tä ihan heti löy­dy. Toi­saal­ta Li An­ders­son on myös pi­ris­tys­ruis­ke Eu­roo­pan par­la­ment­tiin. Hän ei jää sa­nat­to­mak­si mis­sään ti­lan­tees­sa, ja hän lau­suu vain to­tuuk­sia asi­ois­ta.

Ilk­ka Sar­po­la

Kuu­san­kos­ki