Vih­re­än siir­ty­män ta­voi­te on pääs­töt­tö­mään ja luon­toa sääs­tä­vään te­ol­li­suu­tee­en siir­ty­mi­nen, mut­ta Ha­mi­nan ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­taan ta­voit­tee­na on, et­tä yli 99 pro­sent­tia tuo­tan­non jät­teis­tä si­joi­te­te­taan Suo­men­lah­teen. Cur­so­rin toi­mi­tus­joh­ta­ja Da­vid Lindst­röm kir­joit­taa, kuin­ka Ha­mi­nan ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­das­han­ke edus­taa kor­keim­pia stan­dar­de­ja (PK & Ank­ku­ri 11.9).

Lindst­rö­min si­tee­raa­mas­sa Suo­men Mal­mi­ja­los­tus Oy:n, eli ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­tai­den vä­hem­mis­tö­o­mis­ta­jan, ti­laa­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa oli vain 99 vas­taa­jaa Ha­mi­nas­ta ja koko otos oli 300 hen­ki­löä. Cur­so­rin toi­mi­tus­joh­ta­ja ei mai­nit­se, et­tä 47 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta ha­lu­aa li­sä­tie­to­ja ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta, -ris­keis­tä ja pääs­töis­tä. Vii­me ke­vää­nä ad­res­sin “Itä­me­ri Ei ole ak­ku­te­ol­li­suu­den kaa­to­paik­ka” al­le­kir­joit­ti yli 67 000 suo­ma­lais­ta. Ha­mi­nas­ta al­le­kir­joit­ta­nei­ta oli noin 2000. Us­kom­me, et­tä moni kan­nat­taa­kin Ha­mi­nan ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­das­ta, kun­han sen jät­teet kä­si­tel­lään asi­al­li­ses­ti.

Ha­mi­nan teh­taan kil­pai­li­jat tal­tee­not­ta­vat nat­rium­sul­faa­tin, Ruot­sis­sa va­paa­eh­toi­ses­ti ja Har­ja­val­las­sa tu­le­vai­suu­des­sa oi­keus­lai­tok­sen pa­kot­ta­ma­na. CNGR FIn­land Oy:n saa­mas­ta ym­pä­ris­tö­lu­vas­ta teh­tiin 12 va­li­tus­ta, jot­ka ovat kä­sit­te­lys­sä. Nat­rium­sul­faa­tin tal­tee­not­to ja ja­los­tus li­säi­si myös työ­paik­ko­ja ja edus­tai­si Lindst­rö­min pe­rään­kuu­lut­ta­maa yh­teis­tä hy­vää ku­ten myös ai­nut­laa­tui­sen me­ri­luon­tom­me suo­je­le­mi­nen jä­te­ve­sien hait­ta­vai­ku­tuk­sil­ta. Va­li­tuk­sis­sa esiin­tuo­dut vaa­ti­muk­set ei­vät pe­rus­tu mie­li­pi­tee­seen vaan to­si­a­si­oi­hin.

Ha­mi­nan ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­taan ta­voit­te­le­ma toi­min­ta­ta­pa edus­taa 1970-lu­vun Suo­mea, jol­loin ve­sis­tö­jä pi­lat­tiin. Te­ol­li­suu­den rat­kai­sut ovat tuos­ta ajas­ta teh­neet täys­kään­nök­sen. Cur­sor voi­si myös vaa­tia vas­tuul­lis­ta tuo­tan­non jät­tei­den kä­sit­te­lyä ei­kä pa­la­ta van­haan ai­kaan. Itä­me­rel­le vas­tuul­li­sen ja kier­to­ta­lout­ta edis­tä­vän pre­kur­so­ri­tuo­tan­non toi­vo­tam­me ilo­mie­lin ter­ve­tul­leek­si.

Vii­me ai­koi­na on pu­hut­tu pal­jon Suo­men ve­si­luon­nos­ta, niin Suo­mus­sal­men raak­ku­jen kuin Lan­gin­kos­ken lo­hen­poi­kas­ten kuo­le­mis­ta. Näis­tä ta­pauk­sis­ta tu­lee ot­taa opik­si. Ha­mi­nas­sa jä­te­ve­den pur­ku­a­lu­eel­la esiin­tyy itäi­sel­lä Suo­men­lah­del­la har­vi­nai­nen itä­me­ren­norp­pa, mut­ta vai­ku­tuk­sia norp­paan tai muu­hun me­ri­luon­toon ei ole ar­vi­oi­tu. Ei ole hy­väk­syt­tä­vää, et­tä uu­si te­ol­li­suu­de­na­la hei­ken­tää Suo­men­lah­den ti­laa ja tu­ho­aa me­ri­luon­toa. Uu­den ke­mi­an­te­ol­li­suu­den alan, jota pi­de­tään vih­re­än siir­ty­män ala­na, tu­lee toi­mia vas­tuul­li­ses­ti ym­pä­ris­töä suo­jel­len.

Rit­va Hau­hia, Han­ne­le Kals­ke, An­ne Kär­ki, Ou­ti Lan­kia, Rai­ja Sep­pä­lä