Kotkan nuorisoteatteri starttaa kevätkauden – mukaan mahtuu vielä
Uusi Seminola soittaa vanhan jalanjäljissä
Mielipide: Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa
Kolme kouvolalaista ja Kuusankosken seurakunnan kanttori kisaavat Voice of Finlandissa
Päijät-Häme vahvistamaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusaluetta
Kotkan kaunein jouluikkuna löytyy Karhulasta
Kolme kouvolalaista ja Kuusankosken seurakunnan kanttori kisaavat Voice of Finlandissa
Kotkassa on jälleen Rakkausviikko
”Ihminen ei jaksa ilman kulttuuria”
Elvis Presley 90 vuotta – Juhlaohjelma RadioSE-kanavalla
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Mielipide: Digitaalisuus pudottaa ihmisiä palveluverkoista
Digitaalisen tietotekniikan yleistyminen arkielämän toiminnoissa ja palveluissa on lisääntynyt ja lisääntyy kovaa vauhtia. Suomi on noussut kärkeen vuosittaisessa digitalisaation hyödyntämistä suuressa maavertailussa ja on pudottanut kärkisijaa viime vuosina hallinneen Tanskan toiseksi.
Hyvänä esimerkkinä sote-palveluita on onnistuttu tuomaan alueille, joihin niitä ei ole ollut mahdollista saada fyysisesti. Etälääkärin vastaanotoista, digitaalisista terapioista ja digihoitopoluista ylipäätään on tullut arkikäytäntöä. Se ei siltikään kosketa kaikkia hoidon tai palveluiden tarpeessa olevia kansalaisia.
Digitalisaation myötä moni asia on helpottunut, mutta samaan aikaan kehitys on sysännyt suuren joukon ihmisiä tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Suomalaisen digitaitoraportin mukaan suomalaiset ovat osaavia digin käyttäjiä, jopa kansainvälisesti vertailuna, mutta hyvistä digitaidoista huolimatta 39 prosenttia tarvitsee usein tukea digilaitteiden käytössä ja 14 prosenttia kokee olevansa heikompi internetin ja digitaalisten palveluiden käyttäjä kuin suomalaiset keskimäärin. Suurin ongelma on digilaitteiden puuttuminen ja niiden hankkimisen ja ylläpidon kustannukset.
Monesti palvelut eivät ole tarpeeksi saavutettavia, ymmärrettävällä kielellä tai ihmisellä ei ole varaa tarvittaviin laitteisiin ja liittymiin. Digiosattomuus ei siis koske vain ikäihmisiä, vaan voi liittyä vaikkapa kielitaitoon, sosioekonomiseen asemaan tai jopa vammaisuuteen.
Kaikilla ei ole pankkitunnuksia, nopeita tietoyhteyksiä, älypuhelinta tai sosiaalista mediaa. Pahimmillaan digiosattomuus ja mahdollisuuksien puuttuminen vaarantaa kansalaisten perusoikeuksia, varsinkin, jos ihmiset jäävät edellä mainituista monista syistä palveluverkkojen ulkopuolelle ja joutuvat jonottamaan epäinhimillisiin puhelinpalveluihin.
Hyvinvoinnin haasteiden kasvun näkökulmasta olennaista on löytää sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat kaikkien ihmisten osallistumisen ja mukanaolon lisääntyvästi digitaalisessa yhteiskunnassa. Heikommassa asemassa olevia ihmisiä pitää tukea, myös taloudellisesti digilaitteiden hankinnassa ja verkkoyhteyksien ylläpitämisessä. Nykyisessä sosiaalijärjestelmässä kaikilla ihmisillä ei ole varaa laitteisiin ja tietoteknisiin yhteyksiin, silti digitaalisuus lisääntyy ja samalla syrjäyttää lisää ihmisiä monissa palveluissa, joka ainoa päivä.
Sosiaalinen eriarvoisuus näkyy digipalveluiden käytön mahdollisuuksissa. Ihmiset, joilla ei ole varaa eikä mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluita putoavat palveluverkkojen ulkopuolelle. Ihmisarvon kannalta digitaalisuus ei ole tasavertaista ei ihmisoikeuksienkaan kannalta. Varsinkaan, kun yhteiskunta ei osallistu mitenkään sen tukemiseen sellaisten ihmisten kohdalla, joiden omat taloudelliset resurssit eivät digitaalisuuteen riitä. Tilannetta ei ainakaan paranneta leikkaamalla heikompien ihmisten sosiaaliturvasta, niin kuin Petteri Orpon (Kok) hallitus tekee.
Heikommat ihmiset joutuvat kohtuuttomiin ja kestämättömiin tilanteisiin jonottaessaan jopa odotusajasta laskutettaviin puhelinautomaattipalveluihin digipalveluiden sijaan. ”Meillä on kaikki asiakaspalvelijat varattuna, arvioitu jonotusaika 30 min.Voit hoitaa asiasi nettipalveluissamme...” kerrotaan lähes aina puhelinautomaattipalveluissa.
Alpo Jäppinen
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.