Veli-Pek­ka Kel­lo­nie­mi

Po­rot kat­so­vat ai­tauk­ses­taan park­ki­pai­kal­le kur­vaa­van toi­mit­ta­jan au­toa. Lie­ne­vät­kö nii­tä jou­lu­pu­kin reen ve­tä­jiä?

Koko kan­san ra­kas­ta­ma näyt­te­li­jä ja ra­vin­to­loit­si­ja Ol­ga Te­mo­nen on vas­tas­sa ko­tie­läin­pi­ha Ol­gan Far­min edus­tal­la ole­vaan van­haan kou­lu­ra­ken­nuk­seen vas­ti­kään pe­rus­te­tus­sa piz­ze­ria Reh­to­ris­sa.

– Kyl­lä, olen to­del­li­nen jou­luih­mi­nen hen­keen ja ve­reen. Vie­täm­me jou­lun ai­na ko­to­na, hän vas­taa toi­mit­ta­jan ute­lui­hin Te­mos­ten per­heen jou­lu­pe­rin­teis­tä.

Vii­me vuon­na Ol­gan te­ke­mäs­tä pi­par­kak­ku­ju­nas­ta muo­dos­tui so­me­hit­ti.

– Joo, tänä vuon­na on tar­koi­tus teh­dä pi­par­kak­ku­ta­lo, mut­ta edel­li­sen vuo­den suo­ri­tuk­ses­ta tu­lee pai­nei­ta, hän nau­rah­taa.

Kir­jan­kin jou­lu­ruo­is­ta kir­joit­ta­nut Ol­ga vink­kaa hi­taas­ti kui­vu­vas­ta to­mu­so­ke­ri­tah­nas­ta huo­ju­via pi­par­kak­ku­ta­lo­ja ra­ken­ta­neil­le, et­tä su­la­tet­tu so­ke­ri kiin­nit­tää pi­par­kak­ku­ta­lon osat het­kes­sä yh­teen, jol­loin ra­ken­teet saa hel­pom­min suo­rik­si.

– Sii­nä pi­tää vaan ol­la va­ro­vai­nen las­ten kans­sa sen su­la­te­tun so­ke­rin kans­sa, et­tei pol­ta sor­mia, ja so­ke­ria kan­nat­taa su­lat­taa vain vä­hän ker­ral­laan.

Ol­ga tun­nus­taa te­ke­vän­sä pi­par­kak­ku­ta­lon val­mii­seen tai­ki­naan, kos­ka se on enem­män sel­lai­nen ko­ris­te-esi­ne kuin herk­ku. Var­si­nai­set pi­par­ka­kut hän sen si­jaan te­kee it­se alus­ta al­ka­en.

– Sil­loin tai­ki­naan saa enem­män ma­kua in­ki­vää­ril­lä yn­nä muil­la maus­teil­la.

Te­mos­ten per­hees­sä ei syö­dä kink­kua, sil­lä kaik­ki ovat kas­vis­syö­jiä.

– Minä olen ol­lut kas­vis­syö­jä vuo­des­ta 2004 läh­tien ja lap­set ei­vät ole kos­kaan syö­neet li­haa. Jou­lu­ruo­ka­na toi­mii uu­nib­rie hy­vän hil­lon ja laa­ti­koi­den kans­sa. Yh­dis­tel­mä on täy­del­li­nen, va­kuut­taa Ol­ga.

Ai­kui­sil­le käy juo­mak­si sak­sa­lai­sel­la kir­sik­ka­vii­nil­lä te­räs­tet­ty kau­pan glögi.

– Se toi­mii, ja sitä tar­jo­taan myös tääl­lä piz­ze­ri­as­sa jou­lu­na.

Ol­gan piz­ze­ri­as­sa on kas­vis­vaih­to­eh­to­ja mut­ta li­han­syö­jil­le­kin löy­tyy eri­koi­sem­pia ma­ku­ja: on hir­ven­li­haa, sa­vu­pe­ko­nia ja sa­vu­sär­kiä.

– Pit­sat on pais­tet­tu pe­rin­tei­sen hii­va­poh­jan si­jaan ha­pan­juu­reen. Se on hie­man sit­ke­äm­pi ja kuoh­ke­am­pi ja tuo oman­lai­sen­sa maun, pal­jas­taa Ol­ga.

Alun pe­rin ha­pan­juu­ri­tai­ki­nan Ol­ga löy­si noin sa­ta­vuo­ti­aas­ta Ii­tin ta­los­taan ai­tas­ta.

– Pit­san te­ke­mi­nen ha­pan­juu­reen on har­vi­nais­ta mut­tei mi­kään uu­si tapa.

Ky­syn­tää Ol­gan pit­soil­le on riit­tä­nyt. Pu­he­lin pi­ri­see pöy­tä­va­raus­ten mer­keis­sä kes­ken haas­tat­te­lun­kin.

Piz­ze­ri­an nur­kas­sa on iso muo­vi­kuu­si. Te­mos­ten ko­tiin kuu­si ha­e­taan ti­lan omas­ta met­säs­tä ja se ko­ris­tel­laan vas­ta aa­to­naat­to­na.

– Os­tan joka jou­lu kak­si uut­ta ko­ris­tet­ta, kos­ka yleen­sä nii­tä me­nee sa­man ver­ran rik­ki, Ol­ga nau­rah­taa.

Aat­to­na Te­mo­set lu­ke­vat it­sel­leen edel­li­sen vuo­den lop­pi­ai­se­na kir­joit­ta­man ter­veh­dyk­sen.

– Kir­joi­tam­me ai­na kir­jeen it­sel­lem­me seu­raa­vak­si vuo­dek­si, mitä asi­oi­ta on ta­pah­tu­nut jou­lu­na, sil­loi­set pää­tee­mat. Lap­set ovat pi­tä­neet täs­tä pe­rin­tees­tä.

Jou­lu hui­pen­tuu jou­lu­pu­kin vie­rai­luun ja lah­jo­jen ja­ka­mi­seen.

– Lap­set kir­joit­ta­vat jou­lu­pu­kil­le, mitä toi­vo­vat, yleen­sä se on elekt­ro­niik­kaa. Me ai­kui­set os­tam­me yleen­sä toi­sil­lem­me ihan käyt­tö­ta­va­roi­ta. Tuuk­ka ke­räi­lee van­ho­ja Star Wars -le­lu­ja.

Ol­gan oman lap­suu­den yk­si iki­muis­toi­sim­mis­ta jou­luis­ta oli hä­nen ol­les­saan ylä­as­tei­käi­nen

– Meil­lä oli pik­ku­sis­ko­ni kans­sa ta­pa­na käy­dä kurk­ki­mas­sa äi­din huo­nees­sa, mitä lah­jo­ja oli­si tu­los­sa. Näin val­koi­sen le­lu­he­vo­sen, jon­ka ha­lu­sin mut­ta jon­ka us­koin me­ne­vän pik­ku­sis­kol­le, kos­ka olin jo niin ”van­ha”. Ajat­te­lin et­tä on­pa raas­ta­vaa kas­vaa isok­si, mut­ta sain­kin sen le­lu­he­vo­sen lah­jak­si jou­lu­na. Olin niin iloi­nen, et­tä sain ol­la vie­lä sen ver­ran lap­si, ai­na­kin jou­lu­na.

En­si vuon­na Ol­ga Te­mo­nen nä­kyy val­ko­kan­kaal­la ja tee­vees­sä hel­mi­kuus­sa, jol­loin il­mes­ty­vät Tuu­kan oh­jaa­ma Poh­jo­lan sa­toa -ko­me­di­ae­lo­ku­va maa­lais­ten kan­na­bik­sen kas­vat­ta­mi­ses­ta ja C Mo­rel­la al­ka­va uu­si Har­jun­pää-sar­ja, jos­sa Ol­ga näh­dään Har­jun­pään työ­pa­rin Oner­van roo­lis­sa.