Tei­ja Pii­pa­ri

Kot­kas­ta läh­töi­sin ole­va lau­la­ja ja lau­lun­te­ki­jä Jo­han­na von Hert­zen, 30, si­nul­ta on tul­lut uut­ta mu­siik­kia?

– Jul­kai­sin Sun täy­tyy kuul­la tää -kap­pa­leen ys­tä­vän­päi­vä­nä. Se on niin kut­sut­tu sink­ku seu­raa­val­ta al­bu­mil­ta­ni, jota par­hail­laan työs­tän yh­teis­työs­sä bän­din ja kah­den tuot­ta­ja­ni kans­sa.

Mitä ha­lu­at bii­sil­lä­si ker­toa?

– Sa­no­ma on se, et­tä ai­na riit­tää epäi­li­jöi­tä ja vä­hät­te­li­jöi­tä, mut­ta jos ha­lu­at ta­voi­tel­la unel­mi­a­si ja elää omaa elä­mää­si, on pak­ko op­pia ole­maan vä­lit­tä­mät­tä heis­tä. Kes­ki­tyn omaan jut­tuun – ja kan­nus­tan mui­ta­kin te­ke­mään niin.

Bii­sin mu­siik­ki­vi­deo ku­vat­tiin Yh­dys­val­lois­sa Los An­ge­le­sis­sa. Mik­si siel­lä?

– Olim­me kump­pa­ni­ni ja bän­di­ni ki­ta­ris­tin Ta­ne­lin [Ran­ta­la] kans­sa Yh­dys­val­lois­sa jou­lu­na. En­sin Suo­men Mu­sii­kin­te­ki­jöi­den ja Muu­sik­ko­jen lii­ton re­si­dens­sis­sä, jos­sa on kaik­ki puit­teet teh­dä mu­siik­kia, sen jäl­keen Se­at­t­les­sa ys­tä­vien luo­na ja ve­dim­me en­sim­mäi­sen keik­ka­ni jen­keis­sä – suo­men­kie­li­sel­lä mu­sii­kil­la! Ys­tä­vien luo­na oli stu­dio, ja lop­pu­tu­le­ma koko reis­sul­ta oli nel­jä uut­ta bii­siä, kol­me stu­di­o­li­ve-nau­hoi­tus­ta ja yk­si mu­siik­ki­vi­deo.

– Mat­kan ajan­koh­ta sat­tui niin osu­vas­ti Sun täy­tyy kuul­la tää -bii­sin jul­kai­sun al­le, et­tä oli­si ol­lut nau­ret­ta­vaa jät­tää se käyt­tä­mät­tä. Olin buu­kan­nut Lo­sis­sa asu­van, tun­ne­tuil­le muo­tib­rän­deil­le ku­vaa­van suo­ma­lai­sen te­ke­mään vi­de­on. Ku­vaus­päi­vän aa­mu­na kel­lo vii­si kävi il­mi, et­tä hän oli sai­ras­tu­nut. Pu­rin het­ken ham­mas­ta, ja pe­rik­si­an­ta­ma­ton kun olen, mars­sin Ta­ne­lin luok­se ja il­moi­tin, et­tä ku­vaa sinä. Vi­de­os­ta tuli to­del­la hie­no! Sen edi­toi ja leik­ka­si al­ku­pe­räi­sen suun­ni­tel­man mu­kaan Jo­han­nes Aho­nen, pit­kän lin­jan me­dia-am­mat­ti­lai­nen ja mun luot­to­pak­ki kai­kes­sa, mitä vi­de­oi­hin tu­lee.

Johanna von Hertzen on myös äiti. -Haluan olla esimerkkinä muille siitä, että uramutsi voi olla myös hyvä mutsi ja menevänkin perheen lapsella voi olla ihana ja turvattu lapsuus.

Mitä muu­ta teet kuin vä­säät bii­se­jä ja lau­lat?

– Ku­vai­len it­se­ä­ni lau­la­jak­si, lau­lun­te­ki­jäk­si ja mu­siik­ki­a­lan vai­kut­ta­jak­si. Toi­min täl­lä het­kel­lä Suo­men Mu­sii­kin­te­ki­jöi­den osa-ai­kai­se­na koor­di­naat­to­ri­na ja vas­taan osal­ta­ni mei­dän jä­se­nil­le suun­na­tuis­ta ta­pah­tu­mis­ta ja vies­tin­näs­tä. Li­säk­si olen mu­siik­ki­a­lan nai­sil­le ja muun­su­ku­puo­li­sil­le suun­na­tun Mu­sa­mim­mien päi­vän pe­rus­ta­ja. Tii­miin kuu­luu kym­men­kun­ta ak­tii­via, ja täl­lä­kin het­kel­lä työs­täm­me use­am­paa ta­pah­tu­maa. Mu­sa­mim­mien päi­vä pal­kit­tiin vii­me vuon­na TAKU:n vuo­den kult­tuu­ri­a­lan te­ko­na ja Pro Mu­sii­kin­te­ki­jät -kun­ni­a­mai­nin­nal­la.

– Olen myös reip­paan kou­lu­lai­sen äi­ti. Vaik­ka olen ol­lut lä­hes koko muk­sun elä­män ajan yk­sin­huol­ta­ja, olen mie­les­tä­ni suo­riu­tu­nut van­hem­pa­na tosi hy­vin.

Pe­rään­kuu­lu­tat yh­den­ver­tai­suut­ta mu­siik­ki­a­lal­le. Ei­kö sitä sit­ten ole?

– Suo­men mu­siik­ki­a­lan yh­den­ver­tai­suu­des­ta on teh­ty lä­hi­vuo­si­na tut­ki­muk­sia (Te­os­to), ja niis­sä on tois­tu­nut ai­ka ka­rua fak­taa. Mu­siik­ki­a­la on epäyh­den­ver­tai­nen, hom­maa riit­tää ja toi­meen pi­tää tart­tua. Muun mu­as­sa esi­ku­vien puu­te ja ver­kos­toi­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sien vä­hyys on tul­lut tu­lok­sis­sa esiin, jo­ten pää­tin tart­tua tuu­mas­ta toi­meen. Teh­dään ta­pah­tu­ma, jon­ne ih­mi­set voi tul­la koh­taa­maan, ins­pi­roi­tu­maan, op­pi­maan ja ja­ka­maan tie­toa. Nyt Mu­sa­mim­mien päi­vän ta­pah­tu­mia on jär­jes­tet­ty jo kuu­si.

Saa­daan­ko Mu­sa­mim­mien päi­vä myös Ky­men­laak­soon?

– Täs­tä on jo aloi­tet­tu kes­kus­te­lut erään kot­ka­lai­sen toi­mi­jan kans­sa. Yli­pään­sä Mu­sa­mim­mien päi­vä ha­lu­taan vie­dä pää­kau­pun­ki­seu­dun ul­ko­puo­lel­le, mut­ta sitä var­ten tar­vit­sem­me ra­hoi­tus­ta, jota olem­me nyt ko­vas­ti ha­ke­mas­sa.

Tuoreen itsenäisen levy-yhtiön Mimmi Labelin nelikko helmikuun julkistustilaisuudessa: Johanna von Hertzen, Christina Boman, Tiina Häyhä ja Reetta Sjödin.

Olet hel­mi­kuus­sa pe­rus­ta­nut levy-yh­ti­ön Mim­mi La­bel yh­des­sä kuu­san­kos­ke­lais­läh­töi­sen Tii­na Häy­hän (os. Ves­s­lin) kans­sa. Mis­tä on kyse?

– Otin vii­me syk­sy­nä yh­teyt­tä Poh­jois­mai­den suu­rim­paan it­se­näi­seen levy-yh­ti­öön, Pla­yg­round Mu­si­ciin. En ole kos­kaan lä­hes­ty­nyt yh­tä­kään levy-yh­ti­ö­tä omal­la mu­sii­kil­la­ni, vaan teh­nyt kai­ken it­se. Kun Pla­yg­roun­din A&R Nin­ni Wet­terst­rand oli pu­hu­mas­sa Mu­sa­mim­mien päi­väs­sä, ty­käs­tyin hä­nen tyy­liin­sä ja aja­tuk­siin­sa. Lai­toin pit­kän vies­tin jos­sa ker­roin kaik­ki mun suun­ni­tel­mat, ja Nin­ni pa­la­si mul­le to­del­la yl­lät­tä­vän eh­do­tuk­sen kans­sa: mik­set ot­tai­si mui­ta­kin mu­kaan? Näin syn­tyi Mim­mi La­bel, jon­ka ja­ke­li­ja­na toi­mii Pla­yg­round Mu­sic.

– Tii­nan kans­sa olem­me ol­leet yh­ti­ö­kump­pa­nei­ta jo vuo­sia, jo­ten oli ihan luon­nol­lis­ta, et­tä tä­mä­kin teh­dään yh­des­sä. Tii­nan HR- ja so­pi­mu­so­saa­mi­nen on suo­ras­taan kul­la­nar­vois­ta mu­siik­ki­a­lal­la, jos­sa so­pi­muk­set, siis jos nii­tä edes on, on usein ai­ka re­tu­pe­räl­lä. Ai­om­me­kin tar­jo­ta pal­ve­lui­ta myös niil­le ar­tis­teil­le ja te­ki­jöil­le, jot­ka ei­vät suo­raan ole mei­dän ns. “tal­lis­sa”. Tii­mis­sä on mu­ka­na myös kak­si muu­ta osaa­jaa: toi­mit­ta­ja-tie­dot­ta­ja ja mu­sii­kin­te­ki­jä Chris­ti­na Bo­man, sekä A&R eli ar­tis­teis­ta vas­taa­va tuo­tan­to­pääl­lik­kö Reet­ta Sjö­din.

Jo­han­na von Hert­zen on bän­dei­neen nais­ten­päi­vä­nä 8. maa­lis­kuu­ta MTV3:n Huo­men­ta Suo­mi-lä­he­tyk­ses­sä.