Auta kissaa toimimalla sijaiskotina
Eteläinen Kymenlaakso esillä viikonlopun matkamessuilla
Kotkan nuorisoteatteri starttaa kevätkauden – mukaan mahtuu vielä
Uusi Seminola soittaa vanhan jalanjäljissä
Mielipide: Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa
Kotkan kaunein jouluikkuna löytyy Karhulasta
Kolme kouvolalaista ja Kuusankosken seurakunnan kanttori kisaavat Voice of Finlandissa
Kotkassa on jälleen Rakkausviikko
”Ihminen ei jaksa ilman kulttuuria”
Elvis Presley 90 vuotta – Juhlaohjelma RadioSE-kanavalla
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Anssi Koski kuvattuna työpaikallaan Kotkansaarella.
Veli-Pekka Kelloniemi
”Koen olevani polunraivaaja” – Anssi Koski luki itsensä tohtoriksi YAMK-pohjalta
Veli-Pekka Kelloniemi
”Varautuminen massatapahtumiin – Vaikutukset pelastus- ja ensihoitopalveluihin”, tämä on Anssi Kosken, 38, väitöskirjan nimi suomeksi käännettynä.
– Väittelytilaisuus oli huhtikuussa, mutta virallisesti sain tohtorin paperit kesäkuussa, kertoo Kymenlaakson hyvinvointialueen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkönä työskentelevä Koski.
Tuore filosofian tohtori kertoo innostuneensa opiskelusta suhteellisen myöhäisellä iällä, vasta lukion ja nelivuotisen armeijapestin jälkeen.
– Lukiossa suunta jatko-opinnoille oli vielä haussa. En tiennyt, mikä ammatti minua kiinnostaisi, siksi päädyinkin jäämään armeijan jälkeen inttiin töihin. Kadettikoulukin kävi jossain vaiheessa mielessä, mutta sitten hain silloiseen Kymenlaakson ammattikorkeakouluun ensihoitajan opintoihin.
Koski kertoo, että ensihoitoala kiinnosti, koska siinäkin oli ”äksöniä” kuten armeijahommissa ja sai opiskella omalla kotiseudullaan Kotkassa.
Ensihoitajana Koski kävi rauhanturvatehtävissä maailmalla vuoden pestissä, ennen kuin palasi takaisin Kymenlaaksoon alan töihin.
– Noin vuoden kenttätöissä oltuani syntyi mielessä ajatus opintojen jatkamisesta eli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta, sillä koko ajan yksittäisten potilaan sijaan kiinnostukseni on ollut ensihoidon järjestelmän kehittämisessä.
Sitten kesken Xamkin ensihoidon kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Koski pääsi mukaan sellaiseen tutkimus ja kehittämishankkeeseen, jonka aikana syntyi ajatus vielä pidemmistä jatko-opinnoista.
Yleensä tohtorin opinnot seuraavat maisterin tutkintoa. Tohtorin opinnot eivät ole kovin tavanomaisia tällaista YAMK-polkua pitkin.
– Ne olivat omassa mielessäni jonkinlaisen lasikaton takana. Sanotaanko että ei olisi ehkä tultua lähdettyä tälle polulle ollenkaan, ellen olisi saanut usealta taholta kannustusta siihen tutkimus ja kehittämishankkeen aikana. Huomasin, että se ei olisikaan minulle mahdotonta.
Kosken viisivuotiset tohtorin opinnot Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa mahdollisti samanaikainen työskentely Xamkin toisessa tutkimus ja kehittämishankkeessa sekä puoliaikainen ensihoitajan työ.
– Suoritin samaan aikaan myös Haaga-Heliassa opettajan pedagogiset opinnot, sillä opetin sivutoimisesti ensihoitajia Xamkissa.
Lienee sanomattakin selvää, että opiskelu kahdessa oppilaitoksessa työn ohella oli rankka kokemus.
– Itselleni oli tärkeää, että pystyin opiskelemaan pääsääntöisesti kotiseudulta etänä eli olen pystynyt asumaan täällä koko ajan. Kynnys opiskeluun olisi ollut paljon korkeampi, jos olisi pitänyt muuttaa Helsinkiin, kun oli jo puoliso ja talo kotiseudulla.
Xamk-taustoilla ei ole valmistunut vielä montaa tohtoria.
– Koen olevani tässä tietynlainen polunraivaaja. Entisen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun taustoilla on valmistunut tohtoreita, mutta saatan olla itse asiassa ensimmäinen Xamk-taustalla valmistunut tohtori.
Kosken mukaan hänen väitöskirjansa tuotti sellaista uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi ensihoidon ja pelastustoimen valmiussuunnittelussa ja resurssien optimoinnissa. Hän pohtii mm. miten nämä toimialat toimisivat paremmin yhdessä.
– Väitöskirjani osatutkimuksiin on jo viitattu useasti eri puolilla maailmaa. Tämä olikin itselleni opiskelussa yksi motivaation lähde, että tutkimuksestani voi hyötyä muutkin kuin minä. Voi olla hieman naiivisti ajateltu, mutta nykyisessä maailmantilanteessa tiede on yksi harvoista asioista, jossa kaikki koettavat tehdä kansainvälisesti aidosti yhdessä hyvää.
Koski toivoo, että hänen väitöskirjansa toimii myös inspiraationa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet opiskelusta vasta hieman kypsemmällä iällä.
– Opiskelu tohtorin tutkintoon asti ei ole helppoa, mutta ei se ole myöskään mahdotonta.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.