JUHA KOS­KI

Kun on myy­nyt au­to­ja yli 40 vuot­ta, saat­taa se ih­ka en­sim­mäi­nen kaup­pa ol­la pai­nu­nee­na jo un­ho­laan. Mut­ta kot­ka­lai­nen Heik­ki Sa­vo­nen, 64, muis­taa 1970-lu­vun lo­pul­la läh­te­neen pit­kän uran­sa al­ku­pis­teen oi­kein hy­vin.

– Se oli käy­tet­ty Vol­vo Ama­zon. Os­ta­ja lu­pa­si tul­la ha­ke­maan au­ton seu­raa­va­na päi­vä­nä. Me­nin aa­mul­la töi­hin ja au­to oli ka­don­nut. Pian soit­ti po­lii­si Lap­peen­ran­nas­ta ja ker­toi ky­sei­sen au­ton ole­van siel­lä ojas­sa, mut­ta eh­jä­nä. Sit­ten tuli au­ton os­ta­ja ja va­lit­te­li, kun ei huo­non olon ta­kia ky­en­nyt tu­le­maan ai­em­min.

 – Pian soit­ti po­lii­si ja ker­toi, et­tä au­ton va­ran­nut oli­kin se va­ras. Mies ei vain it­se il­mei­ses­ti muis­ta­nut ta­pah­tu­mas­ta mi­tään. Sil­loin ajat­te­lin, et­tä täl­lais­ta­ko tämä au­to­myy­jän hom­ma on, Sa­vo­nen muis­te­lee.

Sit­tem­min kau­pan­te­ko su­jui pal­jon pa­rem­min ja mies to­te­aa viih­ty­neen­sä au­to­jen pa­ris­sa eri­no­mai­ses­ti. Elä­ke­päi­vät koit­ti­vat al­ku­vuo­des­ta.

Sa­vo­nen las­kee myy­neen­sä noin 6 000 au­toa. En­nen ne­li­pyö­räi­siä mies myi ren­kai­ta Vul­con ja Is­kon pal­ve­luk­ses­sa muu­ta­man vuo­den.

Ope­lia edus­ta­neen Kot­kan Au­to­tuon­nin lei­vis­sä Sa­vo­nen oli vuo­teen 1984, jol­loin Ky­min­lin­nas­sa toi­mi­nut Au­to-Pa­rik­ka haki au­to­myy­jiä ja myyn­ti­pääl­lik­köä.

– Hain roh­ke­as­ti sitä pääl­li­kön paik­kaa, vaik­ka ko­ke­mus­ta oli vain ne­li­sen vuot­ta.  Omis­ta­ja Ka­le­vi Pa­rik­ka to­te­si, et­tä palk­kaa aluk­si kol­me myy­jää ja yh­des­tä heis­tä tu­lee myyn­ti­pääl­lik­kö. Va­lin­ta osui sit­ten mi­nuun. Ko­po­sen Sep­po ei it­se asi­as­sa edes ha­lun­nut sitä hom­maa.

Sa­vo­nen ke­huu Ka­le­vi Pa­ri­kan am­mat­ti­tai­toa. Len­to­ko­ne­me­kaa­ni­kos­ta au­to­kaup­pi­aak­si ryh­ty­nyt Pa­rik­ka kas­vat­ti yri­tyk­sen­sä yh­dek­si Suo­men suu­rim­mis­ta Nis­san-liik­keis­tä.

– Kyl­lä Au­to-Pa­rik­ka oli mi­nun pe­rus- ja kor­ke­a­kou­lu­ni. Siel­lä op­pi, mitä tämä työ on.

1980-lu­vul­la au­to­kaup­pa kävi. Kat­teet ja pal­kat oli­vat toi­sel­la ta­sol­la kuin ny­ky­ään.

– Aloin miet­tiä, et­tä hom­maa pi­täi­si ke­hit­tää. Näin, et­tä au­to­jen myyn­nil­lä elää ja niin pe­rus­tin oman yri­tyk­sen 1988.

Ajoi­tus ei oli­si voi­nut ol­la pa­rem­pi. Suo­mes­sa oli tu­li­kuu­ma kor­ke­a­suh­dan­ne. Pan­kit tyr­kyt­ti­vät avo­kä­ti­ses­ti lai­naa ja au­to­ja myy­tiin en­nä­tys­mää­rä. Mut­ta sit­ten ry­säh­ti.

– Myin omas­sa liik­kees­sä­ni yli 300 käy­tet­tyä au­toa vuo­des­sa. Mut­ta kun uu­sien au­to­jen myyn­ti ro­mah­ti, ei tul­lut käy­tet­ty­jä­kään os­tet­ta­vak­si.

Lop­pu­va­ras­to oli myy­tä­vä 1991 ja läh­det­tä­vä et­si­mään töi­tä. Van­ha työ­nan­ta­ja Ka­le­vi Pa­rik­ka palk­ka­si tu­tun mie­hen Kot­kaan.

– Siel­lä meni vii­si vuot­ta. 1996 hyp­pä­sin sit­ten suu­riin saap­pai­siin, pää­sin Au­to­sal­van pai­kal­lis­joh­ta­jak­si. Vas­tuul­le tu­li­vat myös va­ra­o­sat ja kor­jaa­mo.

Pää­merk­ki­nä Vol­voa edus­ta­nees­sa ta­los­sa oli pal­jon hen­ki­lö­kun­taa.

– Koin, et­tä en ole ko­vin hyvä ih­mis­ten joh­ta­ja. Niin­pä kes­ki­tyin myyn­tiin 99-pro­sent­ti­ses­ti. Au­to­sal­pa oli muut­tu­nut per­heyh­ti­ök­si. Nä­ke­myk­se­ni omis­ta­jan kans­sa ei­vät ihan koh­dan­neet.

Sa­vo­nen ir­ti­sa­not­tiin uu­del­lee­nor­ga­ni­soin­nin myö­tä 2003 mar­ras­kuus­sa. Hän ajat­te­li pi­tää hie­man pi­dem­män lo­man. Oli mu­ka­va viet­tää enem­män ai­kaa las­ten kans­sa.

Mut­ta ei­pä saa­nut mies ol­la kau­an va­pail­la. Acu­men Au­tot -ni­mis­tä, pää­merk­ki­nä Mer­sua edus­ta­nut­ta lii­ket­tä Kel­ta­kal­li­ol­la pyö­rit­tä­nyt Mik­ko Es­ko­la tar­jo­si töi­tä. Sit­ten vie­räh­ti sa­mas­sa ta­los­sa 15 vuot­ta, vaik­ka yri­tys vaih­toi­kin omis­ta­jaa ja ni­meä Au­to-Su­nik­si.