JUHA KOS­KI

En­nen vap­pua pel­mah­ta­nut läm­min il­ma­vir­taus Poh­jo­lan pe­ru­koil­le lait­toi ve­ne­kan­saan lii­ket­tä.

Kot­kan suu­rim­man ve­ne­sa­ta­man Sa­po­kan tal­vi­säi­ly­ty­sa­lu­eel­la puh­dis­tus­har­jat ja pens­se­lit hei­lu­vat. Mo­net kot­ka­lai­set pyr­ki­vät pi­tä­mään kiin­ni pe­rin­tees­tä, et­tä vene so­lah­taa ve­teen va­puk­si.

Näin on myös Sep­po ja Ma­ri­ta Me­ri­vir­ran koh­dal­la. Pa­ris­kun­ta hää­rii kym­men­vuo­ti­aan TG 5900 -merk­ki­sen ve­neen kim­pus­sa. Vap­puun on muu­ta­ma päi­vä ai­kaa.

Ke­vät­kun­nos­tuk­sen koh­tee­na on vene, jos­sa avo­ti­la on edes­sä ja ajo­hy­tis­sä on ti­laa vii­del­le hen­gel­le.

– Heti pää­si­äi­sen jäl­keen otet­tiin pres­su pois. Va­puk­si on tar­koi­tus saa­da ve­teen, Sep­po sa­nai­lee moot­to­rin ko­ne­ko­pan puh­dis­tuk­sen lo­mas­sa.

– Ha­vah­duin vas­ta nyt, et­tä ko­pan il­ma­not­to­au­kot­kin on syy­tä puh­dis­taa. Töh­kää näyt­tää ole­van.

Rou­van kon­tol­le on us­kot­tu ve­neen run­gon ja si­sä­ti­lo­jen puh­dis­tus.

– Olen käyt­tä­nyt Fai­rya ja vet­tä. Ai­na­kin ne ovat luon­to­ys­tä­väl­li­siä. Kun kaa­taa pe­su­ve­den­nur­mi­kol­le, voi sii­nä ol­la ke­säl­lä vie­lä vih­re­ää.

Se­pon mie­les­tä ve­neen­hoi­to­ke­mi­kaa­le­ja on tar­jol­la jopa lii­an mon­ta eri­lais­ta.

– Kun käy­tät tätä, niin jat­ka täl­lä...kuka niis­tä enää ot­taa sel­vää.

Hän to­te­aa, et­tä ikää on jo sen ver­ran, et­tä poh­jan maa­laa­mi­sen hoi­taa nuo­rem­pi ka­ve­ri.

– Ai­em­min asuim­me oma­ko­ti­ta­los­sa ja tuli teh­tyä huol­to­hom­mat pit­käl­ti it­se. Ker­ros­ta­los­sa asu­val­le se ei on­nis­tu.

Sa­po­kan säi­ly­ty­sa­lu­ee­seen Me­ri­vir­rat ovat tyy­ty­väi­siä. Vene on saa­nut ol­la rau­has­sa ai­dan ja lu­ki­tun por­tin ta­ka­na. Ve­ne­paik­ka on Sa­po­kan R-lai­tu­ris­sa, lä­hel­lä tal­veh­ti­mis­paik­kaa, jos­sa voi ke­säl­lä puo­les­taan pi­tää au­toa mök­ki­reis­su­jen ajan.

– Kun oli­si vie­lä läm­min­tä vet­tä, Ma­ri­ta heit­tää kan­nel­ta.

– No, hyvä kun on edes kyl­mää, Sep­po vas­taa.

Sep­po Me­ri­vir­ta teet­tää moot­to­rin huol­lon jo syk­syl­lä. Näin vält­tyy ruuh­kal­ta ja vene saa­daan no­pe­as­ti ve­sil­le.

Me­ri­vir­rat ovat mitä tyy­pil­li­sin kot­ka­lai­nen ve­nei­le­vä avi­o­pa­ri. Rou­va on syn­ty­nyt Mus­sa­los­sa ja asui pit­kään sa­ta­man laa­jen­nuk­sen al­le jää­nees­sä idyl­li­ses­sä Pa­las­ky­läs­sä.

Ky­min He­li­läs­sä syn­ty­nyt Sep­po puo­les­taan ker­too lei­pä­puun­sa ol­leen me­rel­lä. Työ­u­ra tuli teh­tyä me­ri­var­ti­os­tos­sa ja ar­mei­jan aluk­sil­la.

Vuo­sien saa­tos­sa on per­hees­sä eh­ti­nyt ol­la mo­nen­lai­sia ve­nei­tä, avo­nai­sia sekä puus­ta teh­ty­jä me­ri­läis­mal­li­sia.

– Puu­ve­nees­sä ei muu­ten nä­ky­nyt lika, Ma­ri­ta to­te­aa kat­sel­les­saan val­koi­sen la­si­kui­tu­ve­neen ku­pei­ta.

– Mut­ta ke­vät­kun­nos­tus­ta piti teh­dä tois­ta viik­koa, Sep­po täy­den­tää.

Ny­ky­ään Me­ri­vir­to­jen ve­nei­ly on enim­mäk­seen mat­ka mö­kil­le Kuut­sa­loon.

– 15 mi­nuut­tia täl­lä me­nee Mul­lin­lah­teen. Yk­sin olen aja­nut vä­hän pääl­le 30 sol­mun huip­pu­no­peut­ta, ve­neen­sä mal­liin tyy­ty­väi­nen Sep­po sa­noo.