Mielipide: Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa
Kolme kouvolalaista ja Kuusankosken seurakunnan kanttori kisaavat Voice of Finlandissa
Päijät-Häme vahvistamaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusaluetta
Lähes 600 aloittaa opinnot Xamkin Kymenlaakson kampuksilla
Nefer-yhtyeeltä uutta YouTubeen
Kotkan kaunein jouluikkuna löytyy Karhulasta
Kotkassa on jälleen Rakkausviikko
”Ihminen ei jaksa ilman kulttuuria”
Elvis Presley 90 vuotta – Juhlaohjelma RadioSE-kanavalla
Löytyykö enää junioreita juniorijoukkueisiin?
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Lajityypillinen ruokinta – avain hevosen ja koiran hyvinvointiin
– Syön kuhaa pääasiassa pannulla paistettuna. Se on hyvää myös graavina tai savustettuna. Kuhaa tulee syötyä pari-kolme kertaa viikossa, kertoo Jyri Langi, joka myy kaikki kalastamasa kalat itse.
Veli-Pekka Kelloniemi
”Uudella alamitalla kuhan kalastaminen loppuu” – Kuhan pyyntimitan nostaminen ihmetyttää Jyri Langia
Veli-Pekka Kelloniemi
Kuhan alimman pyyntimitan nosto merialueella 42 senttimetristä 45 senttimetriin Kymen kalatalousalueen uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kummastuttaa mm. kalastaja Jyri Langia.
– Totuus on se, että kuhan keskimitta on itäisellä Suomenlahdella noin 40 senttiä, eikä se ole muuttunut siitä miksikään urani aikana, toteaa lähes puoli vuosisataa kalastajana työskennellyt kotkalainen mies.
Langin mukaan kalastajien käyttämissä rysissä noin 80 prosenttia kuhista on jo nyt alle 42 senttimetrisiä.
– Eli jos alamittaa edelleen nostetaan, muuttuu rysäkalastus kuhan osalta kannattamattomaksi, kuten se on jo verkkokalastuksen osalta vaaditun 50 millin silmäharvuuden vuoksi, puuskahtaa Langi.
Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kuhan pyyntimitan nostoa perustellaan sillä, että näin pyritään varmistetaan yhden kutukerran periaate ja ylipäänsä kutukokoisten kuhien riittävä määrä.
– Parikymmentä vuotta sitten kuhan alamitta oli 37 senttiä, kalastajia oli paljon ja kalaa riitti silti kaikille, joten jos sen kokoiset kuhat eivät olisi kuteneet, kalojen olisi pitänyt loppua, toteaa Langi ja näyttää puhelimestaan kesäkuussa otettua kuvaa 38-senttisestä kutuvalmiista naaraskuhasta.
– Miten joku voi väittää että kuha kutisi vasta yli 42-senttisenä? Kalan sukukypsyys tulee iän, ei koon mukaan.
Pyyntimitan noston perusteluissa sanotaan lisäksi, että samalla se nostaa myös huomattavasti saaliin arvoa keskipainon noustessa kuhasaaliissa.
– Taustalla on siis ajatus, että saaliin arvo nousee, kun saadaan edelleen sama määrä kaloja mutta keskipainoltaan isompia, mutta näin ei ole, koska näitä isompia yksilöitä ei ole yhtä paljon kuin keskimittaisia. Lisäksi päästämme aina kaikki suuret, noin yli 5-kiloiset kuhat jatkamaan sukuaan.
Langin mukaan kuluttajat suosivat mieluummin nykyistäkin alamittaa pienemmästä kuhasta tehtyjä ns. paistinpannulle mahtuvia fileitä.
– Tavallisella kuluttajalla ei ole varaa ostaa mitään kilonpainoisia kuhafileitä, lisäksi isot kuhat maistuvat puisevilta. Hieman sama juttu kuin haukien kanssa, pienemmät maistuvat paremmilta kuin isot.
Langi epäilee kuhan alamitan uudistuksen taustalla olevan vapakalastajien halu kieltää kaikki muut pyyntimuodot kuin vapakalastus.
– Silloin heille olisi enemmän saalista. Mielestäni vapakalastus, jossa kala vapautetaan väsyttämisen ja mittaamisen jälkeen, on eläinrääkkäystä. Ymmärtäisin vapakalastuksen, jos sitä ei tehtäisi vain kalastajan nautinnon vuoksi. Kalakin on elävä olento joka kärsii.
Ely-keskus on hyväksynyt käyttö- ja hoitosuunnitelman, mutta päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, joten se ei ole vielä lainvoimainen.
– Meitä valittajia on parikymmentä, olemme kaikki kalastajia.
Pitkään kalastajana työskennellyt Langi sanoo, että on ymmärrettävää että kalatalousalueen eri tahoilla on erilaisia ajatuksia ja intressejä.
– Mutta emme me kalastajat vedä tässä itsekkäästi vain omaa etuamme, vaan ajattelemme että kuluttajillekin riittäisi jatkossa kuhaa ruokapöytiin, sillä uudella alamitalla kuhan kalastaminen loppuu. Olen lähes 70-vuotias, ei minulle ole enää väliä, vaikka tehtäisiin mitä päätöksiä.
Langin mukaan kalatalousalueen hallitusta on johdettu tietoisesti harhaan päätöksessä.
– Esimerkiksi ammattikalastajia tai Luonnonvarakeskuksen kuhatutkijoita ei ole kuunneltu. Päätöksessä näkyy Suomen Vapaa-ajankalastajien tavoitteet.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.