Mielipide: Hyvinvointialueen ja muistiyhdistysten yhteistyö varmistaa muistisairaan tuen ja palvelut
Miten kinkunrasva lajiteltiinkaan? Entäs lahjapaperit?
Kiinnostaako englanninkielinen esi- ja perusopetus? – Kotkassa pidetään tammikuussa infotilaisuus
Tallin joulu kutsuu koko perheen joulutapahtumaan
Kati Almgren jatkaa aluejärjestön puheenjohtajana
Kotkan kaunein jouluikkuna löytyy Karhulasta
Kotkassa avautuu uusi Kymen Seudun Osuuskaupan ruokakauppa
Arjan voitto nivelrikosta
Monitoimiareena toteutuu Kouvolassa
Kotkamillsin toimitusjohtaja vaihtuu
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Lajityypillinen ruokinta – avain hevosen ja koiran hyvinvointiin
Kun Suomi oli vallannut Suursaaren maaliskuussa 1942, saarta alettiin linnoittaa ahkerasti. Tässä Majakalliolla oleva ilmatorjuntatykki kuvattuna kesäkuussa 1943.
Kuvat: SA-kuva
Tavoiteltu saari keskellä Suomenlahtea
Tasan 80 vuotta sitten suomalaiset ja saksalaiset taistelivat Suursaaren hallinnasta. Noin kaksisataa miestä kaatui.
Harri Mannonen
Suursaari sijaitsee nelisenkymmentä kilometriä Kotkasta etelään. Kun sää on selkeä, jyhkeän saaren näkee Kotkasta paljain silmin. Siellä on neljä yli sadan metrin korkuista kukkulaa.
Toisen maailmansodan aikana Suursaaren hallinta siirtyi viiteen kertaan valtiolta toiselle. Kahdesti siellä taisteltiin verisesti.
Tämän viikon sunnuntaina 15. syyskuuta tulee kuluneeksi 80 vuotta taistelusta, jossa saksalaiset yrittivät vallata Suursaaren suomalaisilta.
Ennen talvisotaa Suursaaren kunnassa oli vajaat 800 asukasta. Lokakuussa 1939 heidät evakuoitiin. Toinen maailmansota oli jo alkanut, ja sota uhkasi Suomeakin.
Suursaareen jäi 50-miehinen vartiosto, jolla ei ollut raskasta aseistusta. Suursaari oli näet demilitarisoitu Tarton rauhassa, jonka Suomi ja Neuvosto-Venäjä olivat solmineet 1920.
Suursaari sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla keskellä itäistä Suomenlahtea. Se oli Neuvostoliitolle merkittävä erityisesti Leningradin eli nykyisen Pietarin puolustuksen takia.
Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939. Jo seuraavana aamuna neuvostoliittolaiset hyökkäsivät Suursaareen. Suomen vartiosto vetäytyi suosiolla.
Talvisota päättyi Moskovan rauhaan 13. maaliskuuta 1940. Rauhansopimuksessa Suomi luovutti Neuvostoliitolle paljon alueita, muun muassa Suursaaren ja muut Suomenlahden ulkosaaret.
Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Joulukuussa neuvostoliittolaiset vetäytyivät Suursaaresta, ja Suomi miehitti tyhjäksi jätetyn saaren.
Suomalaisjoukkoja oli niin vähän, että heti vuoden 1942 alussa Neuvostoliitto valtasi saaren helposti uudelleen.
Suomi aloitti saman tien valmistelut Suursaaren valtaamiseksi jälleen takaisin. Pelkona oli, että kunhan meri sulaisi, Neuvostoliitto saisi vahvistettua Suursaaren puolustusta niin, että valtauksesta ei tulisi enää mitään.
Niinpä suomalaiset hyökkäsivät jäätä pitkin jo 27. maaliskuuta 1942.
Valtaus onnistui, mutta 61 miestä kaatui ja kaksi katosi. Neuvostoliittolaisia kaatui yli kaksisataa.
Joukkoja lähdössä Haapasaaresta valtaamaan Suursaarta maaliskuussa 1942.
Jatkosota päättyi aselepoon, joka alkoi 4. syyskuuta 1944.
Yksi rauhanehdoista oli, että saksalaiset joukot karkotetaan Suomesta.
Saksalaiset kuitenkin halusivat miehittää Suursaaren. Tavoite oli säilyttää itäisen Suomenlahden puolustus vahvana ilman suomalaisiakin.
Saksalaiset olettivat, että entiset aseveljet luovuttaisivat Suursaaren heille vapaaehtoisesti. Kun näin ei käynyt, saksalaiset aloittivat hyökkäyksen.
Vuorokausi oli juuri vaihtunut perjantaiksi 15. syyskuuta 1944. Suursaarta puolusti 1700 miestä Itä-Suomenlahden rannikkoprikaatista. Saksalaiset tekivät maihinousua 2500 miehellä.
Kiivaisiin ja sekaviin taisteluihin osallistui myös merialuksia sekä saksalaisia ja venäläisiä lentokoneita.
Vielä saman vuorokauden puolella, kello 18.45, saksalaiset antautuivat. Heitä oli kaatunut 155, suomalaisia 37.
Lokakuun alussa 1944 suomalaiset sotilaat rauhanehtojen mukaisesti luovuttivat Suursaaren Neuvostoliiton haltuun.
Se oli viides kerta viidessä vuodessa, kun saaren hallinta siirtyi valtiolta toiselle.
Muualla maailmansota jatkui.
Kotkan alueen rannikkotykistöperinnettä vaalii Kotkan Rannikkoalueen Perinneyhdistys ry. Yhdistys on perustettu vuonna 1999, joten se viettää 25-vuotisjuhlavuottaan.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.