Vuon­na 1974 il­mes­tyi Nii­lo Äi­jä­län teks­tit­tä­mä ja Kau­ko Strand­ma­nin ku­vit­ta­ma teos "Pu­ruis­ta poi­mit­tua" tal­len­ta­maan ja kun­ni­oit­ta­maan hie­tas­lai­sia ja ai­nut­laa­tuis­ta Hie­ta­sen sa­ha­yh­dys­kun­nan elä­mää. Kir­ja kul­keu­tui Ki­ma­ran pu­heen­joh­ta­jan Hei­ni Sa­lo­pel­lon kä­teen. Hä­nes­tä kir­ja an­sait­si esil­le nos­ton, ja vä­hi­tel­len löy­tyi­vät yh­tey­det hie­tas­lai­siin päin. Yh­dis­tyk­ses­sä in­nos­tut­tiin yh­teis­työs­tä ja yh­tei­sen Hie­tas-il­lan jär­jes­tä­mi­ses­tä ni­me­no­maan "Pu­ruis­ta poi­mit­tua" -kir­jan ta­ri­noi­den poh­jal­ta.

Ta­pah­tu­man suun­nit­te­lus­sa ja to­teu­tuk­ses­sa ovat mu­ka­na hie­tas­lai­sis­ta Rit­va Tai­pa­le, Jar­mo Mart­ti­la ja Mar­ket­ta Ståhl sekä ki­ma­ra­lai­sis­ta Ma­ri­an­ne Mi­ko­la, Lee­na-Kai­sa Ki­vi­o­ja, Es­ko Junk­ka­ri, Ii­ro Lem­pi­nen, Sal­me Vil­ja­nen ja Juk­ka Kai­ra­ne­va.

Ma­ri­an­ne Mi­ko­la – ak­tii­vi­nen kot­ka­lai­so­pas – toi­mii ti­lai­suu­des­sa­kin op­paa­na, joka ker­too fak­ta­tie­toa Hie­ta­sen vai­heis­ta sekä haas­tat­te­lee hie­tas­lai­sia Ar­ja Ylös­tä, Pir­jo Man­nos­ta sekä Rit­va Tai­pa­let­ta ja Jar­mo Mart­ti­laa. Tär­ke­ä­nä osa­na esi­tys­tä ovat taus­tal­le hei­jas­tet­ta­vat au­tent­ti­set va­lo­ku­vat ja Kau­ko Strand­ma­nin ku­vi­tuk­set kir­jaan. Ki­ma­ra­lai­set vie­vät tu­tuin lau­luin ja Nii­lo Äi­jä­län, Aar­ne Nuo­ti­on ja Mau­no Kuu­se­lan teks­tein kuu­li­jat kes­kel­le hie­tas­lais­ta elä­mää.

Nuo­rem­mal­le kot­ka­lais­vä­es­töl­le Hie­ta­nen on tut­tu vain sa­ta­ma-alu­eel­le oh­jaa­vis­ta kyl­teis­tä ja Ve­nä­jäl­le suun­tau­tu­nees­ta au­to­vien­nis­tä – tu­li­han Kot­kan Hie­ta­sen sa­ta­man au­to­ken­täs­tä 2000-lu­vun alus­sa Ve­nä­jän kau­pan nou­su­kau­den sym­bo­li. Val­ta­val­la sa­dan heh­taa­rin ken­täl­lä saat­toi odot­taa yli 20 000 län­si­au­toa kul­je­tus­ta Ve­nä­jän mark­ki­noil­le. Mut­ta as­falt­ti­ken­tän al­le hau­tau­tu­neel­la Hie­ta­sen saa­rel­la on ol­lut mer­kit­tä­vä ase­ma Kot­kan alu­een sa­ha­toi­min­nan his­to­ri­as­sa.

24. huh­ti­kuu­ta 1874 – siis 150 vuot­ta sit­ten – an­toi Suo­men se­naat­ti kaup­pa­huo­neel­le Paul Wahl & Compp. lu­van pe­rus­taa Suur­hie­ta­sen saa­rel­le kuu­del­la raa­mi­sa­hal­la, yh­del­lä sirk­ke­lil­lä ja kah­del­la kim­pi­sa­hal­la va­rus­te­tun höy­ry­sa­han. Täs­tä al­kaa Hie­ta­sen saa­ren his­to­ri­as­sa uu­si ai­ka­kau­si, ns. Vaa­lin ai­ka, sa­ha­yh­tei­sön ai­ka. Wah­lin su­vun ai­kaa kes­ti vuo­teen 1909, jol­loin Hie­ta­sen saha siir­tyi W.Gut­zeit & Co:lle. Hie­ta­sen sa­han ta­ri­na päät­tyy 15.5.1967.

Vuon­na 1980 en­ti­set hie­tas­lai­set pe­rus­ti­vat ko­ti­seu­tu­yh­dis­tyk­sen Hie­tas­lai­set yl­lä­pi­tä­mään hie­tas­lai­suu­den pe­rin­tei­tä ja muis­ti­tie­toa. He ovat ak­tii­vi­ses­ti tal­len­ta­neet muis­to­ja ja ku­va­ma­te­ri­aa­lia eri­lai­siin jul­kai­sui­hin. Ns. res­su­tu­pail­lois­sa saa­re­lais­ten yh­tei­söl­li­syys ku­kois­taa, vaik­ka Hie­ta­sen saar­ta ei enää ole­kaan.

Kos­ka en­sim­mäi­seen Ne­los­te­at­te­ril­la pi­det­tyyn esi­tyk­seen syys­kuus­sa kaik­ki kiin­nos­tu­neet ei­vät mah­tu­neet, työ­ryh­mä jär­jes­tää toi­veu­u­sin­nan Ne­los­te­at­te­ril­la (Sa­ta­ma­ka­tu 4) kes­ki­viik­ko­na 2. lo­ka­kuu­ta kel­lo 13. Esi­tyk­seen on va­paa pää­sy.