Mielipide: Hirmuhallitus tuhoaa hyvinvointia
Halosen kiinteistö Kotkassa korotetaan ja sen ylemmät kerrokset muutetaan asunnoiksi
Arvotaidetta Naisten Pankin huutokaupassa Kotkassa
Mielipide: Musiikkiopisto ja Kymi Sinfonietta Kotkan vetovoimatekijät
Pave Maijanen raikaa Korvenkylässä
Kymenlaakson hyvinvointialueen viime vuoden tulos ennakoitua parempi – samalla kumulatiivinen alijäämä kasvoi
Kuusankoskelainen laulajatar julkaisee uuden tuplasinglen
Kouvolan seurakunnat sammuttavat taas valojaan
Mielipide: Kouvola ei ole luotettava kumppani – Kotkan on katsottava muualle
Kotkassa nyt täysi määrä sähköbusseja
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Ennakkotiedon mukaan Kouvolassa asui viime vuoden lopussa 81 216 henkilöä, mikä on 897 asukasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Väestön väheneminen johtuu siitä, että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä ja nettomuutto Kouvolaan on negatiivinen.
Mikä neuvoksi, kun Kouvolassa väki vähenee?
Opiskelu- ja työpaikat ovat kaiken a ja o.
Teija Piipari
Kun väki vähenee, niin pidot paranee. Näinhän sitä jostain syystä tavataan sanoa.
Se ei kuitenkaan ole hyvä asia, että kunnassa väkimäärä jatkuvasti pienenee.
Kouvola kuuluu niihin asuinalueisiin, joka painii väestökadon kanssa. Mutta ei lyödä naulaa arkkuun vaan annetaan päättäjien kertoa, mitä olisivat ne keinot, joilla saada asukasluku pidettyä entisellään tai mielellään kasvuun.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen:
– On kaksi asiaa, jotka ovat kaiken a ja o. Ensimmäinen on riittävät koulutuspalvelut ja toinen on työpaikat. Yksi tärkeä on myös yrittäjyyskasvatuksen huomioiminen kouluopetuksessa.
Kaupunginjohtaja Marita Toikka:
– Nostan esille kolme isoa asiaa, mitä tällä hetkellä tehdään. Jotta pystytään asukasmäärä säilyttämään, niin pitää olla työpaikkoja. Elinkeinopoliittinen investointihanke RRT on kaupungin osalta yksi toimenpide, millä uusia työpaikkoja kaupunkiin luodaan. Koulutuspuolella on Lutin yhteistyön syventäminen ja tärkeä yhteistyökumppanuus Xamkin kanssa. Saavutettavuuden näkökulmasta yksi merkittävä asia on itäradan valmistelu. Se tietenkin etenee pitkässä juoksussa, mutta jo se keskustelun avaus, miten on päästy siinä eteenpäin ja on saatu Kouvola kartalle raideasioissa, on erittäin tärkeä asia. Se tukee pitovoimaa asua Kouvolassa ja toisaalta myös lisää vetovoimaa muuttaa Kouvolaan.
Kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemi:
– Ehdottoman tärkeänä pidän yrittäjyyttä Kouvolan, ja koko Kymenlaaksonkin kannalta. Eli panostetaan yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen laajasti jo perusopetuksesta, jopa varhaiskasvatuksesta lähtien. Kannustetaan nuoria hakemaan työpaikkaa ja omaa elantoa yrittäjyyden kautta. Toivonkin, että rahapussia raotettaisiin ja panostaisiin vahvasti lisää koulujen ja oppilaitosten yrittäjyyskasvatukseen ja sen resurssointiin.
Tekninen johtaja Hannu Tylli:
– Joka vuosi teemme maankäytön toteuttamissuunnitelman, jossa asuintonttituotannolle asetetaan viiden vuoden tavoitteet. Seuraamme tarkkaan sitä, missä ja miten ihmiset haluavat asua, ja sen tyyppistä tonttituotantoa toteutamme. Tämän vuoden alussa käynnistyi 2-vuotinen ranta-asumisen edistämisen projekti. Sen myötä on käynnistynyt viisi hyvin laajaa rantayleiskaavapäivitystä, jossa mahdollistetaan nykyisiä loma-asuinpaikkoja myös pysyvän asumisen sallivaksi. Jos valtakunnallisesti seuraa, tämä on huomattavan laaja hanke, mitä tässä nyt ollaan Kouvolan osalta tekemässä.
Kouvolan asukasluku vuonna 2018: 83 177, 2019: 82 113, 2020: 81 216 (ennakko), 2030: 74 327 (ennuste), 2040: 68 113 (ennuste).
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.