Eri puo­lil­le maa­tam­me, Kou­vo­laan­kin ol­laan puu­has­te­le­mas­sa ns. kris­til­lis­tä kou­lua. Kou­lu­jen toi­min­ta pe­rus­tui­si ”kris­til­li­seen” ar­vo­poh­jaan, maa­il­man­ku­vaan ja ih­mis­kä­si­tyk­seen. Nämä kä­sit­teet si­säl­ty­vät muu­ten­kin län­si­mai­seen hu­ma­nis­miin ja toi­min­ta­kult­tuu­riin.

Sen si­jaan vaa­ti­mus, et­tä Raa­mat­tu otet­tai­siin op­pi­kir­jak­si, on suo­ras­taan vaa­ral­li­nen. Tämä yh­den pai­men­to­lais­kan­san his­to­ri­aa ja san­ka­ri­ta­rua ker­to­va kryp­ti­nen teos ei sovi tien­näyt­tä­jäk­si. Sen sa­no­mat ei­vät au­kea ta­val­li­sel­le lu­ki­jal­le il­man kai­ken maa­il­man sa­nan­se­lit­tä­jiä, jot­ka ot­ta­vat kir­jas­ta ir­ral­li­sia koh­tia men­nei­siin, tä­män päi­vän ja huo­mi­sen ta­pah­tu­miin.

Raa­ma­tun lu­ke­mi­nen vaa­tii si­säl­lön lu­ku­tai­toa niin nuo­ril­ta kuin van­hem­mil­ta. Kir­jas­sa on myös koh­tia, joi­ta ei ha­lu­ta mo­nes­ta­kaan syys­tä tuo­da esil­le ja joi­den ym­mär­tä­mi­nen on mah­do­ton­ta. Mi­ten lap­sil­le ja nuo­ril­le so­pi­si lu­et­ta­vak­si esi­mer­kik­si ker­to­muk­set, jos­sa ”ar­vos­sa pi­de­tyt” bi­o­fik­tii­vi­set, ni­me­tyt iäk­käät pat­ri­ar­kat har­joit­ta­vat hau­reut­ta ja sek­su­aa­lis­ta kal­toin­koh­te­lua nuo­ria ja van­ho­ja puo­li­soi­taan, si­sa­ri­aan, lap­si­aan, muun­maa­lai­sia ja jopa kar­jaan­sa koh­taan?

Moni us­kon­nos­ta piit­taa­ma­ton lu­ki­ja on­kin löy­tä­nyt Raa­ma­tus­ta mui­ta­kin ”her­kul­li­sia” koh­tia mie­li­ku­vi­tuk­sen­sa ruok­ki­mi­sek­si.

Raa­mat­tu so­pii siis yh­dek­si lu­et­ta­vak­si ja ana­ly­soi­ta­vak­si te­ok­sek­si ”ta­val­lis­ten” kir­jo­jen ta­paan. Sen­kin teks­tei­hin so­pii mää­ri­tel­mä, et­tä hyvä ker­to­mus on pa­rem­pi kuin to­tuus.

Pent­ti Sa­lin

Myl­ly­kos­ki