Mielipide: Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa
Kolme kouvolalaista ja Kuusankosken seurakunnan kanttori kisaavat Voice of Finlandissa
Päijät-Häme vahvistamaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusaluetta
Lähes 600 aloittaa opinnot Xamkin Kymenlaakson kampuksilla
Nefer-yhtyeeltä uutta YouTubeen
Kotkan kaunein jouluikkuna löytyy Karhulasta
Kotkassa on jälleen Rakkausviikko
”Ihminen ei jaksa ilman kulttuuria”
Elvis Presley 90 vuotta – Juhlaohjelma RadioSE-kanavalla
Löytyykö enää junioreita juniorijoukkueisiin?
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Lajityypillinen ruokinta – avain hevosen ja koiran hyvinvointiin
Mielipide: Kymenlaakson sairaalapalveluiden säilyttäminen on välttämätöntä alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja Suomen itärajan turvallisuuden kannalta
Kymenlaakson keskussairaala ja päivystykset ovat olennainen osa alueen perusterveydenhuollon palveluita, ja niiden säilyttäminen on perusteltua niin asukkaiden tasavertaisen kohtelun kuin alueen erityispiirteiden, kuten itärajan läheisyyden vuoksi. Sitä mikä toimii, ei pidä rikkoa.
STM:n sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittäneen työryhmän raportti ennakoi kuitenkin suuria huolia. Sen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa on tiivistettävä. On selvää, että työryhmän esitykset heikentäisivät toteutuessaan Kymenlaakson palveluita ja elinvoimaa monin tavoin.
Kymenlaakson hyvinvointialueen rakentuminen on kesken, ja alue tarvitsee työrauhaa, jonka aikana hyvinvointialue tekee oma-aloitteisesti muutoksia palveluverkkoon. On tärkeää, että nämä toimet saavat jatkua ilman, että sairaalaverkon vähentäminen uhkaa alueen elinvoimaa ja turvallisuutta. Kymenlaakson sijainti itärajalla ja sen tuomat erityiset palvelutarpeet edellyttävät panostuksia, eivät leikkauksia. Lisäksi alueen yrittäjät korostavat toimivien palveluiden merkitystä alueen kasvussa ja vetovoimassa.
Muutokset heikentäisivät myös poliisien resurssien tehokasta käyttöä, kun esimerkiksi alkoholiverikokeita varten vaadittaisiin kuljetuksia Pohjois-Kymenlaaksosta Kotkaan. Tämä lisäisi poliisin työtaakkaa ja olisi pois muista tärkeistä tehtävistä. Suomen suurimman varuskunnan eli Kouvolan turvautuminen Kotkan sairaalapalveluihin yöaikaan heikentäisi varusmiesten nopeaa pääsyä hoitoon. Tämä ei ole toimiva ratkaisu maanpuolustuksen näkökulmasta.
Jos ehdotukset toteutuisivat, Kotkan keskussairaalan kyky vastata kasvavaan potilasmäärään olisi vakavasti uhattuna. Tilojen ja henkilöstön rajallisuus johtaisi tilanteeseen, jossa sairaala ei pystyisi tarjoamaan riittävää hoitoa kaikille tarvitseville. Muutokset johtaisivat jo valmisteluvaiheessa pahenevaan henkilöstöpulaan, kun moni osaaja alkaisi etsiä uutta työpaikkaa Kymenlaakson ulkopuolelta.
Kouvolan yöpäivystyksen lopettaminen vuoden 2026 alusta ja sen siirtyminen Kotkaan keskittäisi palvelut ja lisäisi painetta Kotkan keskussairaalan resursseille. Samalla se tarkoittaisi, että psykiatrisen sairaalan toiminta Kouvolassa loppuisi. Kymenlaakson alueen palvelut supistuisivat entisestään vuoden 2028 jälkeen, kun Suomeen jäisi 5–8 keskussairaalaa, mikä johtaisi synnytystoiminnan loppumiseen Kymenlaaksossa ja tehohoidon sekä ympärivuorokautisen leikkaustoiminnan saatavuuden heikkenemiseen. Tällaiset palveluverkon heikennykset vaikuttaisivat katastrofaalisesti alueen asukkaiden terveydenhuollon laatuun ja saatavuuteen.
Paula Werning
kansanedustaja, Kouvolan valtuuston puheenjohtaja (SDP)
Nina Brask
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja (SDP)
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.