Mielipide: Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa
Kolme kouvolalaista ja Kuusankosken seurakunnan kanttori kisaavat Voice of Finlandissa
Päijät-Häme vahvistamaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusaluetta
Lähes 600 aloittaa opinnot Xamkin Kymenlaakson kampuksilla
Nefer-yhtyeeltä uutta YouTubeen
Kotkan kaunein jouluikkuna löytyy Karhulasta
Kotkassa on jälleen Rakkausviikko
”Ihminen ei jaksa ilman kulttuuria”
Kolme kouvolalaista ja Kuusankosken seurakunnan kanttori kisaavat Voice of Finlandissa
Elvis Presley 90 vuotta – Juhlaohjelma RadioSE-kanavalla
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Mielipide: Eläke-edut on porrastettava huollettujen lasten perusteella
Lapsiperhe on suomalaisten tahtoma elämäntapa. Suomen 18–40 vuotias nuoriso tahtoisi saada keskimäärin 2,44 lasta. Elämä lapsiperheessä on heidän tärkein tavoitteensa. Se on paljon tärkeämpää kuin työ.
Vuoden 2023 alkupuoliskolla vauvoja syntyi enää 21 180 eli 1,28 lasta per nainen. Suomalaiset saavuttavat vain 52 prosenttia tahtomastaan lapsiluvusta. Hyvä elämä lasten kanssa jää yhä useammalle haaveeksi. Tämä jäytää hyvinvointia ja tulevaisuuden uskoa.
Hyvinvointivaltio ja eläkejärjestelmä on rakennettu terveen väestörakenteen varaan. Palveluiden rahoittajien ja niiden käyttäjien suhdeluvun tulisi mahdollistaa palveluiden ja etuuksien tuotanto. Suomessa syntyvyys alitti väestön uusiutumisrajan 2,1 lasta per nainen vuonna 1969. Vuonna 2023 alimmasta kestävästä tasosta – noin 70 000 lasta per vuosi – saavutetaan enää 60 prosenttia eli runsaat 42 000 lasta. Tämä ei riitä. Muut tekijät vakioiden nykyisellä kokonaishedelmällisyysluvulla väestöstä on kahden sukupolven kuluttua jäljellä runsaat 40 prosenttia.
Lapsikato on puoli vuosisataa kytenyt aikapommi, joka merkitsee väestön ikääntymistä, huoltosuhteen romahdusta ja hyvinvointivaltion rahoituskriisiä. Julkisen talouden alijäämän sekä sote-palveluiden kriisin juurisyy on riittämätön syntyvyys. Ongelma ei ratkea julkisen talouden ”leikkauksilla” eikä palvelutason laskemisella, sillä ne eivät korjaa lapsikatoa. Lapsipula horjuttaa eläkejärjestelmää, jossa eläke-etuja jo vähennetään eläkkeiden maksajien huvetessa. Nopea huoltosuhteen romahdus haastaa lopulta valtion ja suomalaisen kulttuurin olemassaolon. Alhainen syntyvyys on yleisen edun vastainen tila, joka johtaa hyvinvointiyhteiskunnan alas ajoon.
On ryhdyttävä välittömiin ja rakenteellisiin toimiin, jolla Suomen nuorisoa tuetaan tahdotun lapsiluvun saavuttamiseksi ja onnen sekä yleisen edun turvaamiseksi. Julkisten varojen uudelleenjakoa sekä politiikan painopisteitä on muutettava kohti kestävyyttä ja hyvinvointia. Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan keskeiseksi lähtökohdaksi tulee asettaa kestävyys eli hyvinvoiva lapsiperhe sekä kansalaisten tahtoma lapsiluku. Tämän vuoksi verotuksen painopistettä on voimakkaasti käännettävä lapsiperheitä ja lasten hankintaa tukevaksi. Eläke-edut on positiivisesti sidottava huollettujen lasten määrään.
Työ-, koulutus-, asunto- ja sosiaalipolitiikan on mahdollistettava tahdottu lasten hankinta lasten saamisen mahdollistavassa iässä. Odottavia äitejä ja nuoria perheitä on tuettava lasten hankinnassa ja Suomen nuorison hiillostaminen globaaleilla ongelmilla ja disinformaatiolla on lopetettava.
Lasten kotihoito on tunnustettava korvaamattoman arvokkaaksi työksi ja ylisukupolvinen kestävyys sekä onni asetettava politiikan lähtökohdaksi.
Juhani Pekkola
FT Sosiologian dosentti
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.