Em­me vie­lä tie­dä mi­hin so­si­aa­li­tur­va­leik­kauk­set joh­ta­vat, ei­vät ain­kaan mi­hin­kään hy­vään. Ai­no­as­taan vau­raam­pien ih­mis­ten koh­dal­la se joh­taa pa­remp­paan. Hei­dän elin­ta­son­sa pa­ra­nee lu­va­tuil­la ve­ro­na­len­nuk­sil­la sa­maan ai­kaan, kun hei­kom­pien elin­ta­so heik­ke­nee ra­jus­ti. Se joh­tuu Pet­te­ri Or­pon (kok.) oi­keis­to­hal­li­tuk­sen aja­mis­ta so­si­aa­li­tur­van leik­kauk­sis­ta ja lu­va­tuis­ta ve­ro­a­leis­ta. Tämä kan­sa­kun­taa eri­ar­vois­ta­va- ja kah­ti­a­ja­ka­va po­li­tiik­ka joh­taa tu­le­vai­suu­des­sa suu­riin so­si­aa­li­siin on­gel­miin yh­teis­kun­nas­sa. Eri­ar­voi­suus le­vi­ää kuin met­sä­pa­lo hak­kuu­au­ke­al­la.

Hei­kom­mas­sa so­si­aa­li­ses­sa ase­mas­sa ole­vien ih­mis­ten jo val­miik­si lii­an al­hais­ta tur­vaa hei­ken­ne­tään en­ti­ses­tään. Mo­net so­si­aa­li­tur­va­lek­kauk­set koh­den­tu­vat sa­moil­le ih­mi­sil­le. Jo en­nes­tään hei­kos­sa ase­mas­sa ole­viin per­hei­siin, työt­tö­miin, työ­ky­vyt­tö­miin, sai­rai­siin, opis­ke­li­joi­hin ja jopa van­huk­siin. Ei sii­tä var­maan­kaan seu­raa mi­tään hy­vää.

Oi­keis­to­po­lii­ti­kot ho­ke­vat sa­maa mant­raan­sa 70 000 työ­pai­kas­ta. Sel­lai­set pu­heet ovat tyh­jää pu­het­ta. Ei sel­lai­sia työ­paik­ko­jen mää­rää ole lä­hi­ai­koi­na ol­len­kaan nä­kö­pii­ris­sä. Yh­tään työ­paik­kaa ei ole vie­lä tul­lut. On käyn­nyt päin­vas­toin ja kym­me­ni­ä­tu­han­sia työ­paik­ko­ja on hä­vin­nyt. Joka päi­vä kaa­tuu fir­mo­ja ja ajau­tuu kon­kurs­sei­hin. Sil­ti so­si­aa­li­tur­va­lek­kauk­set as­tu­vat voi­maan jo en­nen­kuin yh­tään uut­ta työ­paik­kaa on il­maan­tu­nut. Täs­tä syn­tyy yh­tä­lö, jota voi­daan kut­sua jo kan­sal­li­sek­si ka­tast­ro­fik­si. Hä­däs­sä ole­vien ih­mis­ten mää­rä on to­del­la suu­ri. Se kos­ket­taa sa­to­ja­tu­han­sia. Toi­meen­tu­lo heil­lä on vaa­ka­lau­dal­la.

Mikä mei­dän yh­teis­kun­nas­sa on pie­les­sä ja mitä so­si­aa­li­tur­van hei­ken­nyk­sis­tä seu­raa? Mitä ne vai­kut­ta­vat ih­mis­ten luot­ta­muk­seen ja käyt­täy­ty­mi­seen yh­teis­kun­taa koh­taan?

Nyt pie­les­sä ole­vat asi­at tu­le­vat rä­jäh­dys­mäi­seen ja hal­lit­se­mat­to­maan kas­vuun. Pie­les­sä meil­lä on juu­ri so­si­aa­li­nen eri­ar­voi­suus, joka tuo tul­les­saan tyy­ty­mät­tö­myyt­tä ja ka­teut­ta sekä joh­taa myös vä­ki­val­tai­seen käyt­täy­ty­mi­seen, sai­rauk­siin, päih­de­riip­pu­vuu­teen ja muu­hun epä­so­si­aa­li­seen käyt­täy­ty­mi­seen sa­mal­la, kun ih­mis­ten toi­vo tu­le­vas­ta hii­puu.

Mik­si use­at ha­lu­a­vat ohit­taa so­si­aa­li­sen eri­ar­voi­suu­den traa­gi­sis­sa­kin ta­pah­tu­mis­sa. Sii­tä ei juu­ri­kaan pu­hu­ta. Po­lii­tik­ko­jen on ai­ka he­rä­tä poh­ti­maan, mitä so­si­aa­li­tur­va­leik­ku­reil­la saa­daan ai­kaan. Ei ase­la­ke­ja tiu­ken­ta­mal­la ja vas­tuu-ikä­ra­jo­ja las­ke­mal­la saa­vu­te­ta mi­tään, mut­ta ih­mis­ten so­si­aa­lis­ta ase­maa yh­teis­kun­nas­sa voi­daan ko­hen­taa. Sen vai­ku­tuk­set ovat var­mas­ti pa­rem­mat kuin la­kien tiu­ken­ta­mi­set. Si­tä­pait­si se tu­li­si hal­vem­mak­si ja jopa ih­mis­hen­kiä voi­tai­siin pe­las­taa.

Suo­mes­sa elää köy­hyy­des­sä ai­van lii­kaa lap­sia ja nuo­ria, sik­si oli­si tär­ke­ää ko­hen­taa per­hei­den ja hei­kom­pien so­si­aa­lis­ta ase­maa yh­teis­kun­nas­sa. Leik­kauk­sil­la ei köy­hyy­des­tä pääs­tä eroon. Ne vain li­sää­vät köy­hyyt­tä ja sen tuo­mia yh­teis­kun­nal­li­sia on­gel­mia ja siir­tä­vät yhä kau­em­mak­si 2030 ta­voit­teen köy­hyy­den kit­ke­mi­sek­si.

On­ko hal­li­tuk­sen po­li­tii­kas­sa mi­tään jär­keä? Näyt­tää to­del­la­kin sil­tä, et­tä ei ole.

Al­po Jäp­pi­nen

Kot­ka