Har­ri Man­no­nen

Pet­ri Mat­ti­la pää­val­men­si Koo­Koo­ta yh­den ko­ko­nai­sen kau­den SM-lii­gas­sa. Kes­ken tois­ta kaut­ta, mar­ras­kuus­sa 2016, seu­ra va­paut­ti hä­net teh­tä­vis­tään.

Hän pa­la­si seu­raan elo­kuus­sa 2022. Nyt hän on Koo­Koon ja Koo­Koo Ju­ni­o­rien yh­teis­palk­kaa­ma val­men­nus­pääl­li­kö.

Näi­den pes­tien vä­lis­sä Mat­ti­la pää­val­men­si Ita­li­as­sa kah­ta eri seu­raa – kum­paa­kin kak­si vuot­ta –, voit­ti kak­si Ita­li­an mes­ta­ruut­ta ja joh­ti jouk­ku­een­sa kah­des­ti Alp­pi­lii­gan fi­naa­lei­hin. Alp­pi­lii­gas­sa pe­laa jouk­ku­ei­ta myös Itä­val­las­ta ja Slo­ve­ni­as­ta.

Seu­raa­vas­sa Pet­ri Mat­ti­la ker­too kau­sis­taan Ita­li­as­sa.

Mi­ten pää­dyit HC Pus­ter­tal-Val Pus­te­ri­an pää­val­men­ta­jak­si Poh­jois-Ita­li­aan mar­ras­kuus­sa 2017?

– Siel­tä tuli soit­to. Tui­ki tun­te­ma­ton sak­sa­lai­nen mies soit­ti ja ky­syi, tu­len­ko val­men­ta­maan. Läh­din työ­haas­tat­te­luun. Muu­ta­man päi­vän olin siel­lä ja pa­la­sin ko­tiin odot­te­le­maan, mil­lais­ta tar­jous­ta tu­lee. Sit­ten asi­at ete­ni­vät ai­ka no­pe­as­ti.

HC Pus­ter­tal-Val Pus­te­ri­an ko­ti­kau­pun­ki Bru­ni­co eli sak­sak­si Bru­neck on suu­rim­mak­si osak­si sak­san­kie­li­nen.

– Kyl­lä. Kun Ita­li­an kan­sal­lis­lau­lu soi en­nen Ita­li­an mes­ta­ruu­sot­te­lui­ta, käy­tän­nös­sä ku­kaan ei lau­la­nut. Se oli vai­vaan­nut­ta­vaa. Asi­a­gos­sa vas­taa­vas­sa ti­lan­tees­sa lau­let­tiin niin, et­tä kat­to mei­na­si re­ve­tä.

Osaat­ko sak­saa tai ita­li­aa?

– Sak­saa osaan vält­tä­väs­ti, olen opis­kel­lut sitä kou­lus­sa. Ita­li­ak­si opet­te­lin pe­rus­koh­te­li­ai­suuk­sia sen ver­ran, et­tä pys­tyin asi­oi­maan kau­pas­sa ja ra­vin­to­lois­sa.

– Mo­lem­mis­sa seu­rois­sa oli ol­lut mi­nua en­nen poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­nen val­men­ta­ja, jo­ten siel­lä oli to­tut­tu sii­hen, et­tä eng­lan­ti on val­men­nus­kie­li.

HC Pus­ter­tal-Val Pus­te­ria erot­ti si­nut kah­den vuo­den jäl­keen, jou­lu­kuus­sa 2019. Mitä ta­pah­tui?

– Edel­li­nen kau­si oli men­nyt lii­an hy­vin: voi­tim­me 36 pe­liä ja hä­vi­sim­me nel­jä. Hal­li oli täyn­nä. Ei sel­lais­ta voi ol­la joka kau­si.

– Ol­tiin sar­jas­sa kol­man­te­na. En­nen jou­lua hä­vit­tiin pa­him­mal­le vi­hol­li­sel­le 6–1. Il­mei­ses­ti se lau­kai­si jo­ta­kin. Ta­pa­nin­päi­vän aa­mu­na, pe­li­päi­vä­nä, mi­nul­le sa­not­tiin, et­tä nyt riit­tää.

– En ole heil­le kat­ke­ra. Heil­lä oli se oi­keus. Kat­ke­ruus ei täs­sä am­ma­tis­sa joh­da mi­hin­kään.

– Nämä ovat val­men­ta­jan työn eri puo­lia. Voit men­nä ka­ve­rin ti­lal­le tai hän voi tul­la si­nun ti­lal­le­si. Tuo­mas Tuok­ko­la tuli mi­nun ti­lal­le­ni Koo­Koo­hon, ja hän oli ol­lut mi­nul­la apu­val­men­ta­ja­na JY­Pin al­le 20-vuo­ti­ais­sa.

Vain muu­ta­ma viik­ko HC Pus­ter­tal-Val Pus­te­ri­an an­ta­mien pot­ku­jen jäl­keen si­nus­ta tuli kil­pai­le­van seu­ran Asi­a­gon pää­val­men­ta­ja.

– Olin Wie­nis­sä käy­mäs­sä puo­li­so­ni luo­na, hän oli sil­loin siel­lä töis­sä. Tuli soit­to, et­tä Asi­a­go ha­lu­ai­si mi­nut. Ky­syin mil­loin. He sa­noi­vat, et­tä huo­men­na. Sa­noin, et­tä pi­täi­si käy­dä Suo­mes­sa. Seu­raa­va­na päi­vä­nä ko­tiin ja sitä seu­raa­vaa päi­vä­nä Ita­li­aan. Sitä seu­raa­va­na päi­vä­nä jo pe­lat­tiin, ja nel­jän päi­vän pääs­tä al­koi­vat Ita­li­an pla­yof­f­sit.

– En­sim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la voi­tim­me run­ko­sar­jan kär­jen Rit­te­nin. Fi­naa­leis­sa Pus­ter­ta­lia vas­taan rat­kai­se­va kol­mas fi­naa­li pe­lat­tiin van­has­sa ko­ti­hal­lis­sa­ni Bru­nec­kis­sa. Voi­tim­me 4–2. Se oli ai­ka ma­kea mes­ta­ruus.

Kah­den pe­räk­käi­sen Ita­li­an mes­ta­ruu­den jäl­keen ir­ti­sa­nou­duit Asi­a­gon pää­val­men­ta­jan pai­kal­ta kes­ken kaut­ta 2021–22. Mik­si?

– Per­he­syis­tä. Ko­ro­na teki vai­ke­ak­si näh­dä per­het­tä edes muu­ta­mia päi­viä kau­den ai­ka­na.

– Vii­mei­sel­lä kau­del­la mi­nul­la oli kol­me tai nel­jät len­to­li­put, joi­ta en voi­nut käyt­tää, kos­ka ot­te­lui­ta siir­ret­tiin.

– Mik­sei val­men­ta­jal­la oli­si oi­keut­ta teh­dä niin? Hä­net­kin voi­daan pot­kia pois, vaik­ka me­nee ihan hy­vin.