Tei­ja Pii­pa­ri

Uk­ko Bam­berg, olet jul­kais­sut esi­kois­kir­ja­si Met­sän­hel­ma (Mo­men­tum Kir­jat). Mis­tä kir­ja ker­too?

– Met­sän­hel­ma on ro­maa­ni luon­non­lä­hei­ses­tä per­hees­tä, joka tais­te­lee luon­toa – myös ih­mis­luon­toa vas­taan. Isä on is­ku­ryh­män pääl­lys­tö ja muu per­he mie­his­tö, joka se­kin on pi­det­tä­vä her­ran nuh­tees­sa. Isä hal­lit­see per­het­tään eris­tä­mäl­lä ja vä­ki­val­lal­la sekä ku­ri­ton­ta luon­toa ve­su­ril­la ja kas­vin­suo­je­lu­ai­neil­la. Per­he elää sul­jet­tua elä­mää, jota häi­rit­see vain nuo­rim­man po­jan lah­jak­kuus.

– Isä yrit­tää saa­da puut ja per­heen­jä­se­net ha­lu­a­maan­sa muot­tiin ja roo­lei­hin. Kuin­ka se on­nis­tuu? On­ko luon­non­voi­mat kui­ten­kin vah­vem­pia met­säs­sä ja ih­mi­ses­sä it­ses­sään?

Mis­tä sait ide­an kir­jaan?

– Tun­tuu, et­tä ai­he va­lit­si mi­nut. Oli pak­ko kir­joit­taa tämä kir­ja ja täs­tä ai­hees­ta, jak­san tai en. Jul­kais­tiin­ko sitä tai ei.

Ke­nel­le kir­ja­si on suun­nat­tu?

– Kir­ja on ih­mi­sen ris­ti­rii­tai­ses­ta luon­to­suh­tees­ta ja oman tien­sä löy­tä­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neil­le. Kir­jas­ta on sa­not­tu, et­tä se on psy­ko­lo­gi­nen ja voi­ma­kas. Jopa raas­ta­va. Eh­kä on. Kus­tan­ta­ja ver­ta­si kir­jaa Heik­ki Tu­ru­sen Sim­paut­ta­jaan. Eräs lu­ki­ja puo­les­taan Timo K. Mu­kan tuo­tan­toon. Niin tai näin, ai­he on mie­les­tä­ni ajan­koh­tai­nen vii­me­ai­kais­ten raak­ku-uu­tis­ten kaut­ta­kin.

Mik­si ha­lu­at kir­joit­taa?

– Kir­joi­tan, kos­ka kir­joit­ta­mi­nen on pak­ko­miel­le ja useim­mi­ten se on myös ki­vaa. Kir­joit­ta­mal­la ajat­te­len ja hah­mo­tan elä­mää. Elä­mäs­sä riit­tää ih­met­te­lyä.

Mil­lai­nen pro­ses­si kir­jan kir­joit­ta­mi­nen oli?

– Kir­joit­ta­misp­ro­ses­si oli pit­kä. En­sim­mäi­sen ker­ran kir­joit­ta­mi­nen pu­hut­te­li, kun met­su­ri­kurs­sil­la äi­din­kie­len opet­ta­ja luki ää­neen ai­ne­kir­joi­tus­ta­ni ai­hees­ta met­su­rin päi­vä.

– Met­sän­hel­ma-ro­maa­nin en­sim­mäi­sen si­vun kir­joi­tin vuo­sia sit­ten kot­ka­lai­sen kir­jai­li­jan Mat­ti Paa­vi­lai­sen an­ta­ma­na ko­ti­teh­tä­vä­nä. Tä­män jäl­keen kir­joit­ta­mi­nen oli tau­ol­la ja jopa hyl­kä­sin­kin sen. Vä­lil­lä pol­tin tus­kas­tu­nee­na koko kä­si­kir­joi­tuk­sen. Kä­si­kir­joi­tus on kir­joi­tet­tu niin mon­ta ker­taa, et­ten pysy las­kuis­sa. Mut­ta kir­jan en­sim­mäi­nen lius­ka kan­nat­te­li ai­na vaan ide­aa. Ai­he nos­ti pää­tään, kun omas­sa elä­mäs­sä oli haas­tei­ta tai sai­raut­ta. Jal­ka kip­sat­tu­na tai kuu­mees­sa hak­ka­sin tie­to­ko­net­ta niin, et­tä nap­se täyt­ti koko ta­lon.

On­ko uu­si kir­ja jo suun­nit­teil­la tai te­keil­lä?

– Vai­mo pa­rah­ti, et­tä en kai minä heti uut­ta kir­jaa kir­joi­ta ja is­tus­ke­le taas mi­tään kuu­le­mat­ta aja­tuk­sis­sa­ni. Vas­ta­sin, et­tä en ala kir­joit­ta­maan. Mut­ta se ei ole ihan tot­ta. Us­kot­te­len, et­tä muu­ten vaan lai­tan huo­mi­oi­ta ylös… Omak­si ilok­si. It­sel­le­ni vaan.

Mitä it­se luet ja kuin­ka pal­jon? Olet­ko ää­ni­kir­jo­jen ku­lut­ta­ja?

– Luen joka päi­vä ja mah­dol­li­sim­man kor­ke­a­ta­sois­ta, pal­kit­tua proo­saa. Kel­tai­sen kir­jas­ton kir­jat ovat hy­viä. On lu­et­ta­va pa­rem­paa proo­saa kuin mi­hin it­se us­koo ky­ke­ne­vän­sä. Näin ke­hit­tyy kir­joit­ta­ja­na ja löy­tää oman kir­jal­li­sen ää­nen­sä. Lu­ke­mi­nen on kir­joit­ta­mi­sen veli.

– Olen kou­kus­sa ta­ri­noi­hin. Tämä riip­pu­vuus vaa­tii tyy­dyt­ty­äk­seen ta­ri­nan päi­väs­sä, joko lu­et­tu­na tai kuul­tu­na. Ää­ni­kir­jo­ja en kui­ten­kaan kuun­te­le. Ää­ni­kir­jan to­teut­ta­mi­nen Met­sän­hel­ma-ro­maa­nis­ta on har­kin­nas­sa, kos­ka ih­mi­set ää­ni­kir­jo­ja ko­vin kuun­te­lee.

Uk­ko Bam­berg, 63, asuu Pil­kan­maas­sa Kou­vo­las­sa. Hän har­ras­taa lu­ke­mis­ta, kir­joit­ta­mis­ta, polt­to­pui­den te­ke­mis­tä ja met­sän­hoi­to­töi­tä. Bam­berg työs­ken­te­lee kan­sa­ne­dus­ta­ja Sheik­ki Laak­son (ps) edus­kun­ta-avus­ta­ja­na. Sitä en­nen hän on toi­mi­nut yli 30 vuot­ta met­sä­a­lan eri teh­tä­vis­sä. Bam­berg on myös Kou­vo­lan kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu ja kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen 2. va­ra­pu­heen­joh­ta­ja sekä hy­vin­voin­ti­a­lu­een val­tuus­ton 1. va­ra­pu­heen­joh­ta­ja (ps).