Mielipide: Hyvinvointialueen ja muistiyhdistysten yhteistyö varmistaa muistisairaan tuen ja palvelut
Miten kinkunrasva lajiteltiinkaan? Entäs lahjapaperit?
Kiinnostaako englanninkielinen esi- ja perusopetus? – Kotkassa pidetään tammikuussa infotilaisuus
Tallin joulu kutsuu koko perheen joulutapahtumaan
Kati Almgren jatkaa aluejärjestön puheenjohtajana
Kotkan kaunein jouluikkuna löytyy Karhulasta
Kotkassa avautuu uusi Kymen Seudun Osuuskaupan ruokakauppa
Arjan voitto nivelrikosta
Monitoimiareena toteutuu Kouvolassa
Kotkamillsin toimitusjohtaja vaihtuu
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Lajityypillinen ruokinta – avain hevosen ja koiran hyvinvointiin
Kotkassa asuu paljon savolaisia sukuja. Väisästen sukusseura järjestää ensi lauantaina Kotkan seurahuoneella tapahtuman, jossa voi tutustua näiden sukujen tutkimukseen. Erityisesti tähtämessä ovat Kotkan lukuisat Väisäset.
Kuva: Virpi Väisänen
Kotka on savolaisten Amerikka
Savolaisia alkoi virrata Kotkaan 1800-luvun lopulta lähtien, ja Kotkassa asuukin runsain määrin perheitä, joiden sukunimen tunnistaa helposti savolaiseksi, kertoo Väisästen sukuseuran puheenjohtaja Virpi Väisänen tiedotteessa.
– Heitä houkutteli Kotkan seudulle syntynyt sahateollisuus. Vuoteen 1876 mennessä Kymissä oli jo yhdeksän höyrysahaa, joissa riitti runsain määrin töitä savolaisille työmiehille ja -naisille.
Näiden savolaisten sukujen tutkimuksen on viime vuosina mullistanut DNA.
DNA tuo tietoja, joka ulottuu aikaan ennen asiankirjoja. DNA-tutkimuksen avulla Hännisten, Korhosten ja Räsästen on mahdollista selvittää, missä oma suku on syntynyt ja kuinka kaukaista sukua Kotkassa asuvat savolaiset ovat muualla Suomessa elävien samannimisten ihmisten kanssa.
– Sukuseurat teettävät yleensä miehen y-kromosomiin perustuvia tutkimuksia, joissa selvitetään suoria isä-poika-linjoja nykyisin elävistä ihmisistä muinaisiin esi-isiin saakka. Melko usein DNA paljastaa, että jossain kaukana menneisyydessä, vaikkapa 1600-luvulla syntyneen pojan oikea isä onkin joku muu kuin kirkonkirjoihin on merkitty. Tarkemmissa selvittelyissä sitten paljastuu, että tämän sukuhaaran perintötekijät tulevatkin talon renkipojalta tai naapurin isännältä, historiantutkija ja savolaisten DNA-projektien vetäjä Ari Kolehmainen sanoo.
Sukuseuroissa elää usein myös tarinoita aviottomien lasten aatelisista tai muuten kuuluisista esi-isistä. Useimmissa tapauksissa DNA paljastaa nämäkin tarinat vain tarinoiksi.
– Sukututkijalle tällaiset paljastukset ovat useimmiten vain kiinnostavia yksityiskohtia. Joskus totuus kuitenkin tekee kipeää ja saattaa aiheuttaa suoranaisia riitojakin sukuseurojen sisällä. Jos vaikkapa suku on jo pitkään uskonut olevansa karjalaista alkuperää, saattaa tuntua ikävältä, jos omat esi-isät paljastuvat ihan tavallisiksi savolaisiksi, Virpi Väisänen toteaa.
Väisästen sukuseura järjestää lauantaina 5. lokakuuta Kotkassa hotelli Seurahuoneella kello 10–16 avoimien ovien tapahtuman, jossa esitellään sukuseuran toimintaa. Kello 14 historiantutkija Ari Kolehmainen kertoo, miten DNA auttaa sukututkimusta.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.