Nato-jä­se­nyys yh­des­sä yh­tei­sen EU:n mää­rit­te­le­män ul­ko­po­liit­ti­sen lin­jan myö­tä Suo­men tur­val­li­suus­ta­sa­pai­no on epä­va­kau­tu­nut. Ve­nä­jä-suh­tei­den oma­eh­toi­nen ro­mut­ta­mi­nen, sekä vas­tak­kai­na­set­te­lun ko­ros­tus ovat luo­neet il­ma­pii­rin, jos­sa Suo­men en­nen va­kaa ul­ko­po­liit­ti­nen tila on va­ka­vas­ti häi­riin­ty­nyt, ai­heut­ta­en jopa vaa­ral­li­sen en­nal­ta ar­vaa­mat­to­man il­ma­pii­rin.

Na­ton län­nen so­ti­las­lii­ton krii­siy­ty­mi­nen ja Na­ton epä­mää­räi­nen, jopa ris­ti­rii­tai­sa il­ma­pii­ri liit­tou­mas­sa on to­del­li­suut­ta, ja Na­ton tu­le­vai­suus on ky­sy­mys­merk­ki. Mikä on Suo­men ase­ma Ve­nä­jän etu­pii­rin lä­hei­syy­des­sä nyt, kun Ve­nä­jän piir­tä­mät pu­nai­set lin­jat on yli­tet­ty ja Suo­men Nato-jä­se­nyy­den esit­täy­ty­es­sä Ve­nä­jän mie­les­tä jopa uh­kaa­va­na Suo­men ai­heut­ta­es­sa tur­val­li­suus- ja ul­ko­po­liit­ti­sen ris­kin? Ky­sy­mys on val­ti­oi­den vä­li­ses­tä luot­ta­muk­ses­ta ja en­nen kaik­kea Suo­men Nato-jä­se­nyy­des­tä.

Län­nen etu­pii­riin kuu­lu­va Suo­mi on nyt ajau­tu­nut suur­val­ta­po­liit­ti­sek­si pe­li­nap­pu­lak­si ja on aset­tu­nut ko­e­ka­nii­nin roo­liin Na­ton itäi­se­nä pus­ku­ri­val­ti­o­na, uh­ma­ten ydi­na­se­val­ti­on mää­rit­te­le­män liit­tou­tu­mat­to­muus­lin­jan hy­väk­si ko­et­tua pien­val­ti­o­re­a­lis­mia, joka ta­ka­si so­dan jäl­kei­sen Suo­men val­ti­on tur­val­li­suu­den. Pe­ru­sa­ja­tuk­se­na oli ol­la se­kaan­tu­mat­ta tois­ten val­ti­oi­den eri­tyi­ses­ti suur­val­ta­po­liit­ti­siin etu­ris­ti­rii­toi­hin, ja olim­me pien­val­ti­o­re­a­lis­min edus­ta­ja­na maa­il­man­po­liit­ti­ses­ti meil­le kuu­lu­va­na omal­la pai­kal­la, em­me­kä päs­mä­röi­mäs­sä meil­le kuu­lu­mat­to­mia val­ti­oi­den vä­li­siä ris­ti­rii­to­ja ja so­tia. Nyt olem­me as­tu­neet lii­an suu­riin saap­pai­siin ja olem­me yli-in­nok­kai­na vaa­ti­mas­sa Suo­mel­le ar­vo­poh­jai­sen re­a­lis­min ni­mis­sä län­nen etu­pii­rin hy­väk­sy­mää paik­kaa, joka ei pien­val­ti­ol­le edes kuu­lu, ei­kä so­vel­lu.

Kun Ve­nä­jän vas­tai­suus on is­kos­tet­tu kan­san sy­viin ri­vei­hin ja po­li­tiik­ka ylei­ses­ti pe­rus­tuu ai­no­as­taan län­nen mie­lis­te­lyyn ja pok­ku­roin­tiin, on val­ti­on lin­jan muu­tos län­net­ty­mi­sen myö­tä saa­vut­ta­nut lä­hin­nä no­lon lop­pu­tu­le­man. On mer­ki­tys­tä, osaam­me­ko aset­tua Ve­nä­jän ase­maan ja sitä kaut­ta mää­rit­tää ase­mam­me re­a­lis­ti­sen nä­kö­a­lan kaut­ta, vai­ko tar­kas­tel­la val­ti­ol­li­sia suh­tei­ta yk­si­puo­li­sen län­net­ty­neen nä­ke­myk­sen mu­kai­ses­ti, ja to­de­ta län­nen ole­van ai­noa val­ti­oi­den mah­ti, jol­la on oi­keus aset­taa omia etu­pii­re­jä, joi­den vai­ku­tus­ten alai­se­na nyt olem­me.

Kai­kil­la suu­ril­la val­ti­oil­la on etu­pii­rit, joi­den tar­koi­tus on tur­va­ta val­ti­oi­den ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­set edut kai­kis­sa olo­suh­teis­sa niin rau­han kuin myös so­dan ai­ka­na, ei­kä Ve­nä­jä tee täs­sä asi­as­sa poik­keus­ta. Nyt olem­me jät­tä­neet asi­an huo­mi­ot­ta ja asi­al­la on seu­rauk­sia. Näh­tä­väk­si jää, mi­ten Ve­nä­jä etu­pii­ri­val­ti­on eli Suo­men Nato-jä­se­nyy­den hy­väk­syy ja ovat­ko Yh­dys­val­lat ja Ve­nä­jä val­miit jopa pe­ru­maan Suo­men Nato-jä­se­nyy­den. Asi­as­ta ai­van var­mas­ti kes­kus­tel­laan.

Koko Eu­roo­pan tur­val­li­suu­sark­ki­teh­tuu­ri on muu­tok­ses­sa ja sen uu­det pe­rus­lin­jat mää­rit­te­le­vät Yh­dys­val­lat sekä Ve­nä­jä Eu­roo­pan mai­den pai­no­ar­von jää­des­sä vä­häi­sek­si. Suo­men osal­ta pien­val­ti­o­re­a­lis­min hyl­kää­mi­nen oli suu­ri, kar­kea ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen vir­he, jon­ka seu­rauk­sis­ta em­me vie­lä tie­dä, mut­ta ne il­maan­tu­vat var­mas­ti.

Kai­kes­ta huo­li­mat­ta Suo­men ge­o­po­liit­ti­nen ase­ma ei ole muut­tu­nut, vaik­ka Nato-jä­se­nyy­den myö­tä näin val­ti­o­joh­to toi­voi ja us­koi. Nato ei ole rat­kai­su, Nato on on­gel­ma.

Os­si Ro­senb­lad